lauantai 18. lokakuuta 2014

Talven merkkejä

Kuten jo ensimmäisestä kuvasta näkyy, täällä mökillähän meitsi on jo neljättä kertaa laittamassa syysteloille koko pakettia. Yksi hiirulainenkin oli jo siinä uskossa, että me tullaan takaisin vasta ensi kesänä. Se oli muuttanut saunan eteiseen ja livahti valot laittaesssa piiloon kaapin taakse. Meitsi sai katsoa sitä hiiren jahtaamista vaan mökin sisäpuolelta ikkunasta. On ne jääräpäitä tuo isäntäväki, olis antanut meitsin hoitaa hätistämisen niin ei olis mennyt puolta tuntia hommaan. Nyt ne siellä kopisutti lattioita ja seiniä harjanvarrella ja toinen antoi koordinaatteja ja piti ovea auki. Ovi piti olla sen takia auki kun emäntä määräsi että hiiri pitää päästä vapaana takaisin luontoon. Se oli aika vikkelä ja ovela hiiri, tuli välillä näkyviin sieltä kaapin takaa ja oli jo juoksemassa ovi-aukkoa kohti mutta kun näki emännän naaman niin vikisten meni takaisin kaapin taakse turvaan. Emäntä onneksi hoksasi itse että hiiri pelkäsi sen naamaa, en olis halunnut olla paikalla jos isännän olis tarvinnut se kertoa.
No emäntä sitten omatoimisesti sanoi menevänsä piiloon oven taakse heti kun hiiri näkyy tulevan kaapin takaa. Ihme ja kumma ne loppujen lopuksi onnistuivat hommassa ja näin kun hiirulainen juoksi ovi-aukosta ulos ja emäntä oli liimautuneena oven ja seinän väliin. Sinne se hiiru livahti heinikkoon ja tuli vaan mieleen että olispa ollut kiva juosta perään sitä tervehtimään.
 
Sisätiloihin muuttaneen hiirulaisen lisäksi oli muitakin selkeästi talven merkkejä. Ekan yön jälkeen herättiin niin putket oli jäätyneet ! Ei siis meitsin putket vaan mökin vesiputket. Emännällä tunnetusti on nopeat ratkaisut ongelmaan kuin ongelmaan. Ensin hutkitaan ja sit tutkitaan. Sisältä laittoi puhaltavan patterin ulos jäätyneet putken viereen sitä sulattelemaan. Isännällä varmaankin oli ihan oma plääni ratkaista tilanne mutta se haluaa antaa aina mahdollisuuden emännälle. Patteri puhalteli kymmenisen minuttia kuumaa ilmaa ulkosalla kunnes hyytyi sulakkeiden pamahtamisen myötä. Siinä sittten aamuhämärissä kuunneltiin kahvinkeittimessä pikkuhiljaa hyytyvää kahvinlorinaa ja aika nopeasti lakkasi myös pekonin rätinä paistinpannulla.
Isännän vaihtaessa sulakkeita kuulin kun emännän päässä raksutti seuraava putkensulatusplääni. Olihan vesi saatava lorisemaan ettei joutuis pesemään käsin viikonlopun astiastoa.
Kohta valot syttyivät, kahvi alkoi taas lorisemaan ja pekonitkin innostuivat taas tirisemään.
Emäntä ryntäsi penkomaan tavaroitaan ja ilmestyi nopeasti hiustenkuivaajan kanssa. Oli juuri astumassa kynnyksen yli ulkosalle putkia kuivaamaan niin isäntä stoppasi ja ilmoitti että nyt mietitään hetki ja ei ainakaan föönailla sitä putkistoa !
 
Putkisto oli isännän keinoilla iltapäivällä auki ja vesi lorisi tiskikoneeseen ja kaikkialle minne pitikin.
Muuten nämä päivät on menneet ilman suuria vastoinkäymisiä. Ihan perusmökkeilyä. Isäntäväki on käynyt uimassakin monta kertaa hyisessä vedessä, meitsi ei enää näillä keleillä järveen lähde.
 
 
"Mökille tullessa nopea spurtti ja reviirien tarkistus"
 
"Laitettiin kynttilät kivelle palamaan ja odotettiin auringonlaskua"

"Mitä enemmän aurinko laski sitä enemmän kynttilät loi tunnelmaa"


"Aikaisin aamulla emäntä herätti meitsin, halusi lähteä katsomaan pinkkiä auringonnousua"


 "Meitsi  ei ihan hirveesti diggaa pinkkiä mutta emännän mieliksi katselin kaihoisasti taivaanrantaa....tai ainakin vastarantaa"
"Päivän valjetessa etsin palloni, mamma tää on ihan rytyssä :("

"Ai..no...toimii se näköjään sittenkin !"
 

"Kato mamma, taas meitsi jalalla koreasti !"


"Just kun alkoi huikomaan niin emäntä huuteli...Neroooo syömäään !"
"Tullaan, tullaan !!!"
 

"Vihdoinkin jotain terveellistä eikä aina sitä grilliruokaa. Sitähän on syöty koko kesä ja syksy."












14 kommenttia:

  1. Kommee tuo laeturjkuva! Siinon sittä kaekki kohillaa. No ohan tuo tietysti nuissa muissae kuvissa. Vuan tuo on erikoese hieno.
    Pakkanen hyyvyttää muutae ku vesjputket. Esmerkiks tuon sinun pallos. Minunnii pallolle käv sama homma. Ja se olj vielä se varapallo. Onneks on yks porstuvassa pakkasta paossa :)
    Talavi tulloo, minkäpä sille mahtaa. Mutta ohan se iha mukavatahhii.
    Tuommonen huikopala kyllä päehittää rilliruuvvan tääsillä! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tulis vaan se talvi, pikkasen lunta ja sitten aurinkoa ja pari astetta pakkasta...
      hehe...just niinhän se menee :)

      Poista
  2. Voi harmi, ettet päässy hiirenmetsästykseen mukaan, Nero. Varmaan olis homma hoitunu puolta lyhyemmässä ajassa, eikä hiiri olis varmaan pelästyny sun naamatauluakaan. Hiiret pelkää ihmisten naamoja, vaikka olis yhtä kauniita kuin sun mamman.
    Pikkupakkanen oli tänään aamulla, kun lähdettiin lenkille. Koirapuistossa oli nurmikko kivasti huurteessa.
    Hauskaa viikonloppua, hiirillä tai ilman.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne pakkashuurteiset aamut on hienoja, niitä lisää !

      Poista
  3. Onpa hempeän tunnelmallisia kuvia kynttilöiden kera ja utuisen järven rannalla! Taas ihan tauluainesta! Minkälaisella kameralla tulee noin hienoja kuvia? Ihan vain utelen, sillä kamerainnostuksen valtaamana yritän saada Nuppua ja Jujua kirjoittamaan joulupukille kirjeen, jossa ne toivoisivat emolle uutta kameraa, joka nostaisi kotikutoista blogia pykälän uskottavampaan suuntaan. :) Hyviltä kuulosti se fööni-idis mun korvaan, joten on harmi, ettei sitä päästy kokeilemaan. Olisi saattanut toimia hiirulaiseenkin. Meillä ainakin Nuppu viipottaa heti karkuun, kun fööni hurahtaa käyntiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Föönistä on moneksi :)
      Kamera on ihan pokkari, Nikon 16.1 mega-pixels
      Sitten siinä on tällainen koodi: coolpix p310
      Hyvä kamera ja kätevä kun mahtuu taskuun. Tässä on hyvät säädöt myös koskien suljinta niin saa hyvin liikkuvaa kuvaa.

      Poista
  4. Tiijäkkö, mullan on ollut ihan samanlaiset hommat viikonloppuna. Nimittäin mökin laittaminen talviteloille. Paitti meillä ei jäätyneet vesiputket, ku mökillä ei oo vesijohtoa, vaan meidän talousvesikanisteri jäätyi yön aikana mökin kuistilla! Ja järvihän oli jo jäässä.

    Pitsanreunat on mun suurinta herkkua. Kait säkin sait vähän maistaa pitsaa... Niin, ja teidän möksällä on ihan samanlainen puulattia ku meidän möksällä... Mutta meillä ei oo laituria. Entinen hajosi ja uutta ei oo hommattu. Emäntä sanoi, että jos se saa joskus lastenlapsia (täh, mitä ne on???), niin sitte pitää olla kunnon laituri.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitsanreunat on munkin suurta herkkua, en niin niistä täytteistä välitä :)

      Poista
  5. Teil oli hiiriä ja ihmisiä, joo, ja koira eli hyvä kokoonpano ja meno. Ou jee. Kyä sä oot komee miäskoira ja hoksu kanssa. Saiks sää syyä tota pitsaa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle kuuluu luontaisetuna pitsanreunat, sain siis osani kuten asiaan kuuluu :)

      Poista
  6. Nam, banda-bulldoggina näyttää olevan elämä kaikin puolin parempaa ;)

    VastaaPoista
  7. Pizzan reunat kerran kuussa pitää pirteänä :)

    VastaaPoista
  8. Onneksi saitte veden tulemaan ja pekonit paistettua. :) Ihania auringon nousu ja lasku kuvia, ja toivottavasti jätit pizzasta jotain emännälle ja isännällekkin. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo jäi niille kun en itse tykkää kun reunoista :)

      Poista