torstai 13. marraskuuta 2014

Seikkailu Espooseen

Aamulenkillä ihasteltiin emännän kanssa tyyntä ja usvaista Kuusijärveä.  Emäntä sanoi, että näyttää niin ihanan harmoniselta. Jep, loppupäivästä olikin harmoonisuus kaukana. Emännän lapsella, sillä Tyttärellä, oli vapaapäivä ja oltiin kutsuttu itsemme sinne kylään. Siinä oli niinsanotusti pieni mutka tai mutkat matkassa koska emäntä ei ollut koskaan vielä ajanut sinne Tyttärelle vaan ollut aina vaan repsikan paikalla autossa. En tiedä miten muilla mutta mun emäntä väittää, että kun ei itse aja niin ei jää mikään reitti mieleen, ei edes piilotajuntaan.
 
Sekun oli tiedossa niin matkavalmistelut Vantaalta Espoosen alkoi jo edellisenä iltana. Meitsi kun on kasvanut emännän autosta yli niin oli pakko lainata isännän autoa. Emäntä suostui jopa käyttämään eka kerran elämässään navigaattoria. Tähän saakka oli väittänyt, että paras tapa suunnistaa on piirtää ja kirjoittaa ruutupaperille toisen antamat suulliset ohjeet. Nyt astuttiin nykyaikaan ! Navigaattori-koulutus alkoi keskiviikkoiltana, huomasin kodin ikkunasta seuratessa, että emäntä joutui näpyttämään kirjaimet naviin rystysillä, johtuen (liian) pitkistä kynsistä. Koulutus oli vartissa ohi ja emännällä oli pienen hetken itsevarma hymy naamalla, kaikkien suunnistajien äiti.
 
Tänään sitten puolenpäivän aikaan startattiin. Oltiin jo autossa ja navigaattori päällä, emännän edellisen illan itsevarma naama muistutti nyt enemmän pöllöä joka on joutunut keskelle liikennekaaosta. Yleensä sillä on aina musiikki päällä autolla ajaessa kun kuulemma rentouttaa. Nyt se raukka ei uskaltanut säätää radiota päälle kun pelkäsi, että sitten navigaattori sammuu. Päätti sitten rentouttaa itseään laulamalla. Itkuvirren säveleeseen ne sanat oli aika ronskit, ehkä se rentoutui mutta takatilan bulldoggi joutui painamaan korvalehdet tiukasti kiinni.
 
Matka meni joutuisasti aivan viimeiselle kilometrille saakka. Sitten se lakkasi uskomasta navigaattorin ohjeita ja kohta oli luuri kädessä soittamassa Tyttärelle. Uimarannan parkkipaikalta soiteltiin ja Tyttären mukaan oltiin jo lähimaastossa. Pyörittiin vielä muutama kerta siksakkia ja toinen soitto Tyttärelle ohjasi meidät ihan oikeaan pihaan.
 
"Harmooninen aamu ei takaa haarmoonista loppupäivää"
 
"Turvallisesti kohteessa ja Oilin ja Rallin kanssa rentouttavalla lenkillä"

"Ralli on jo ikäneito niin väsähti ekana ja meni sisätiloihin. Oilin kanssa jatkettiin vielä ulkoilua"
 
"Sisälle kun mentiin niin Ralli teki heti selväksi mikä on sen oma tuoli. Antoi myös ymmärtää että meitsi ei siihen mahdu"
 

"Oilikin näytti oman paikkansa, se kyllä kohteliaasti sanoi että meitsikin saa siihen tulla käymään...joku toinen kerta"


"Luulin ensin että Oili on saanut pennun ! Se olikin sen lelu. Nuo valkoset tupot ei oo Oilista vaan tosta lelusta"
 
"Oili ois antanut mun leikkiä sen lelulla mutta just silloin mamma huusi että nyt lähdetään kotiin ennenkuin hämärä laskeutuu. Sen mielestä pimeällä on vaikea lukea navigaattoria vaikka meitsi näkee sen kyllä ihan omalle osastolle saakka"

 
 
"Jännä seikkailu Espooseen vaati veronsa ja kotiin tullessa en jaksanut edes ankan ja käärmeen kanssa leikkiä. Hyvää yötä Tytär, Oili, Ralli, Espoo....krooooh..."

16 kommenttia:

  1. No huh! Luettiin ku jännityskirjoo. On siinä ollunna seekkaelu sulla.
    Ee oo ollunna mahottoman vieraavvarasija nuo sinun kyläpaekan isäntäs ja emäntäs. Ku ee oo ruahtinneet vieraalle ies istuinta tarjota. Onneks seekkaelu piätty onnellisesti omalle petille:)
    Äet sano etton nii hellyttävän näkönen tuo sinun niskas... <3 Ja muutenniiha seon sinnuu nii liäpällää. Vuan en oo mustasukkanen. Ku ee kamuille olla semmosija. Kommee kaverj oot.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. On meitsilläkin siellä istumapaikkoja, pitää vaan vähän katsoa ettei istu pienempien päälle :) Ai mun niskasta äitees tykkää, ihme vaikken oo yhtään treenannu sitä. Älä oo mustasukkanen Iivari, kyllä munkin emäntä tuijottelee sun kuvia välillä ihan liian pitkään :)
      t. Nero

      Poista
  2. Ai, sullakin on tommonen eksyy-takapihalle-äippä. Mut sun häpees on hopee, ku meijän äippähän on lokistikko ja silti eksyy. :D

    Toi Oili on soma neito. Ettei siin vaan olis mäyristä? On meinaan niin luanteikkaan näkönenkin. Terkkuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. He logistiikka-alalla se on tämäkin emäntä, osaa kyllä reitittää rahtia vaikka Aasiasta Suomeen mutta kotipihalta poistuttaessa on heti eksyksissä :)
      Oili ja Ralli on molemmat rescue koiria niin ei ihan tietoa roduista. Oilissa voisi hyvinkin olla mäyristä :)

      Poista
  3. Oilihan oli oikea kuningatar valtaistuimellaan! :) Harmi, ettei valtakuntaan ollut sittenkään syntynyt pikku prinsessaa, vaikka siltä ensin kieltämättä näytti. Kivoja reissuja teillä, kun ei ole liian itsestäänselvää, mihin päätyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sitä riemua joskus harvoin kun osuu kerralla siihen uuteen osoitteeseen :)
      Oili on ylväs neito valtaistuimellaan :)

      Poista
  4. Ihan kuin Palvelijattarella, tuo sun mamman suunnistustaito ja suuntavaisto. Palvelijatarhan ei löydä minnekään ilman henkilökohtaista opasta eli minua (paitsi jääkaapille osaa unissaankin).
    Että lattialla jouduit istumaan vaikka olit vierailulla? Ei oikein tunnu kivalta kohtelulta. Mutta onpa sulla mahtava käärme! Eikö yhtään tee mieli suolistaa sitä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui...tarkottaako se suolistaminen samaa kuin perkaaminen ? No vähän sieltä jo sisälmyksiä pilkottaa kyljestä.
      Jääkaappi onkin helppo löytää pimeässäkin sen hurinan perusteella, kerran mun emäntä kylläkin erehtyi kun oli laittanut astianpesukoneen yöksi päälle.
      t. Nero

      Poista
  5. Siis mun emännän mielestä paras navikaattori on puhelinluettelosta repästy sivu. Siittä kuulemma näkee kokonaisuuden heti.

    Mutta tuttuja huudeja. Mun emännän serkku asui Epsoon keskustassa, joku sen tuttu Soukassa ja ex-anoppi jossain Haukilahdessa... vai oliko se vuoressa... Mutta ei se koskaan ite sinne ajanut. Pussilla meni... Kunhan sai luunsa ekana sinne etelään.

    Mutta aikas epäkohteliaita nuo sun isännät. Ei edes nojatuolia ollut tarjolla... Oisko se sitte emännällä mennyt Tyttären kasvatus jossain määrin pieleen? Eihän se koirien vika oo...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuokin on hyväksi todettu, puhelinluettelon sivu mihin on huomiokynällä itse merkannut reitin valmiiksi.
      Ralli on jo niin iäkäs, ettei aistit oikein pelaa. Ei tunnista heti tuttuja niin haukkuu varmuuden vuoksi peloissaan. Oili taas ollessaan ilman Rallia leikkii oikein mielellään Neron kanssa :) Ei ole koirien, eikä ihmisten vika, eläinkunnan suojelukeinoja vaan. Seurustelu pikkukoirien kanssa on todettu helpommaksi niin että ne on sohvalla ja Nero maassa niin on naamat samalla tasolla :)

      Poista
  6. Oili on luultavasti kissan ja ketun risteytys pienestä jääräpäisyydestä päätellen, mutta saattaa hyvin olla että siellä on vähän mäyristäkin mukana, koska on kova kaivelemaan kuoppia ja innostuksissaan välillä tontin rajatkin unohtuu.
    p.s sais meillä muuten vieraatkin istua, mutta kun noita hyviä nojatuoleja on vaan kaks, ni ei niitä sit kaikille riitä :D
    terkuin, Tytär

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja Nerohan sai monta kertaa istua kunniapaikalla,Tyttären sylissä :)

      Poista
  7. Huisi seikkailu! On se vaan hyvä, että pidät Nero emännästäsi huolta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyyhän se huolta pitää lauman jäsenistä :)

      Poista
  8. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  9. No niin, mä eksyin jo tässä blogissakin :O

    Musta tuntuu, että Neron pitäisi olla kylllä kuskina seuraavan kerran. Vähän huulipunaa ja vaalea peruukki vaan päähän niin pollaritkaan ei pysäyttelisi ;)

    VastaaPoista