Paikannusongelmia

Mammalla ja meitsillä on ollut nyt viikko yhteistä lomaa ja kaksi viikkoa vielä edessä.  Kivaa on ollut vaikka meitsin mielestä mamma ei sais katsoa yhtään telkkua vaan pitäis antaa jakamaton huomio meitsille.  

Eilenkin kun tultiin päivälenkiltä niin mamma sano että nyt sait Nero purettua ylimääräiset energiat sinne pitkälle lenkille, mamma avaa nyt telkun ja katsoo mariaveitolaa. Ihan epistä meitsin mielestä. Pitkän lenkin jälkeen (niin mammakin sanoo kun on ollut juoksemassa) energiat on huipussaan ja silloin ois kiva leikkiä porukassa. Onneksi mamma tajus pienen vihjailun jälkeen, laittoi telkun kiinni ja alkoi leikkimään meitsin kanssa.

Tänään aurinko paistoi pitkästä aikaa. Mamma päätti että mennään katsomaan onko meidän lähelle rakennettava uusi silta valmis. Se on semmonen 120 metriä pitkä silta mistä pääsee Sipoonkorven kansallispuistoon. Mentiin ihan tuttua metsäreittiä, siellä oli tehty metsäpolun päälle leveämpää tietä. Päästiin sinne sillalle saakka ja huomattiin että se ei oo vielä valmis. Lähettiin takaisin toista reittiä kotiin päin, sekin ihan tuttu reitti. 

No siellä puolivälissä reittiä olikin työkoneita tekemässä tietä ja se keskeneräinen tie oli ihan märkä ja mudassa. Mamma päätti että nyt Nero oikaistaan kallion kautta niin on kuivempaa.

Ei vissiin kenellekään hirvee ylläri mutta mamma menetti suuntavaiston vaika oltiin vaan 500 metrin päästä kotoa. Onneksi meitsi oli mukana muuten se olis varmaan vieläkin siellä ottamassa ilmansuuntaa.

"Kato mamma on se silta vieläkin kesken...ei päästä vielä kansallispuistoon muuta kun sieltä pellon kautta niin kuin ennenkin"

"Ootko mamma ihan varma että haluut oikaista kallion kautta...no luota sitten meitsin suuntavaistoon jooko"

"Niin mamma ei tästä oo kun 500 metriä kotiin....mikä on ongelma?"

"Hehehe on tää sama kallio ollut koko ajan tässä..."

"Nyt menin sanattomaksi....on se mamma oikeesti ihan hukassa"

"Duoda duoda mamma....en nyt lähtis arpomaan niitä ilmansuuntia tässä vaiheessa, jos vaan seuraat meitsiä"

"Huoh….se tunne kun mamma vieläkin yrittää löytää pohjosen ja etelän"

 

"Hyvä mamma, viisas päätös että luovutit sen ilmansuuntien etsimisen ja seuraat vaan meitsiä"

"Kato meitsi on oppinut blogikamuilta jotka on vainukoiria että tassu pitää laittaa tälleen kun saa vainun...meitsi vainuaa nyt kodin 300 metrin päässä"

"Älä nyt mamma riuhdo vastakkaiseen suuntaan....kato tossa se tuttu tiekin näkyy"

"Juu meitsi on ihan satavarma ja tiedoksi kotiin on 250 metriä"

"No tosi kiva mamma että pääsit jo kartalle, kohta ollaan kotona turvassa"

"Tässä vielä todistusaineistoa että mamma katseli eilen mariaveitolaa kun ois pitänyt lemmikin kanssa leikkiä"