Palautuslähetys

Mulla on nyt esittelyssä mun uusin virikelelu. Ihan kiva mutta siinä on käynyt valmistajalla pikku suunnitteluvirhe. Se kiva vihreä pallo on laitettu vahingossa sellaisen reikäpallon sisään. Yritin....ja yritin...monella eri tavalla mutta siellä se vihreä vaan pysyi sisällä ja vinkui omia aikojaan.

 

"Ai kun kiva uusi lelu....mitenkäs tuo vihreä on joutunut tuonne vangiksi !"

"Mmmhh....meikä vapauttaa sut sieltä !"

"Onpas se loukussa...whooop....potkasen sut vapaaksi !"

 "No johan nyt on.....puristan päältä kasaan niin pompsahdat pohjasta ulos !"

"Nyt ei enää naurata.....tuu nyt sieltä sitten ihan ite pois !"

 





"Mamma auta..."





"Tää pitää palauttaa, ei toimi ei"

Viikonlopun aktiviteetit

Lauantaina iltapäivällä sain yllärivieraan !  Pitemmittä puheitta... laitoin Groovet taustalle soimaan ja esitin Taralle tanssiinkutsun. Mulla tanssijalkaa vipatti niin oletin, että Tara on mielissään kun ei tarvii jäädä sohvaruusuksi.

  

"Tara läheks sä joraan ? No tuu nyt !"

 

"Ai no ei sit tanssita...haluutko leikkiä mun koivuhalolla !"

 "Tara kuule, emäntä on kieltänyt mua menemästä halkojen kanssa sisätiloihin. Se meni aika hiljaseksi kun tuli tällainen rajatapaus. Meikä ulkona, halko sisällä."

"No ei sit väkisin jollet haluu aktiviteetteja, annan sitten vaan yhden pusun"

 

 

Sunnuntai aamupäivä alkoi aktiivisesti. Metsälenkille ja treenejä. Harjoittelun teemana oli hypätä esteen yli ja yhtäaikaa tehdä erilaisia ilmeitä naamalle.

 



"Komentoa odottaen ja mitä-on-palkinnoksi-naama !"

 

"Hyppyyn lähtö ja itsevarma naama !"

 

 

"Ilmassa ja jännittynyt naama !"

 

"Hiioppia ja oravan naama !"

 

 

"Ylitys ja leso naama !"

 

"Treenien jälkeen freesi-naama"

 

 

Rakas matto

Kumma juttu, meinaan kun emäntä jäi toimistolta pois ja etsii nyt kotoa käsin uusia haasteita niin ihan hirvee kiire koko ajan. Meikä luuli, että nyt loikoillaan joka toinen tunti ja se joka toinen taas otetaan huikopalaa. Vielä mitä....nyt mennään lenkille, jumppaan, kauppaan, sometetaan, siivotaan....ja se siivous tarkottaa että joka ainut kuitti alkaen vuodelta  2005 käydään läpi ja viskataan roskikseen, jos on takuu mennyt umpeen yli 3 vuotta sitten. Varmuuden vuoksi alle 3 vuotta sitten umpeen menneet takuukuitit vielä arkistoidaan....just in case.

 

Tänäänkin oli ihan tulipalokiire koko päivän. Aamulenkin jälkeen ehdin ottaa vaan ihan pienet tirsat kun heräsin siivouksesta syntyvään meteliin. Ensin meinasin tehdä kuten ennenkin siivouspäivänä..pysyä mahdollisimman kaukana emännästä ja siivousvälineistä, ihan vaan sen takia että mun mielestä siinä siivoojan ympärillä leijailee negatiivista energiaa. Ei hymyn häivää ja rapsutukset tulee ilman tunnetta, ihan selkeästi.

 

Siivoukseen liittyy tarina mun Tyttiksestä ! Ennenkuin kerron niin miettikääpä....mikä tai kuka vois olla Tyttis ? Se on pehmeä, lämmin ja ei koskaan purnaa. Se odottaa uskollisesti mua joka päivä, joka tunti, joka minuutti. Sen väri saattaa vaihdella riippuen vuodesta, tällä hetkellä se on ruskeanharmaa. Tyttikselle voi kertoa ilot ja murheet, se ei lavertele.

 

Kaikki alkoi kun oli  pentu. Kotona yhdessä huoneessa oli pehmeä karvamatto minkä päällä tykkäsin makoilla ja välillä syödä herkkujakin. Matto oli ollut jo 1,5 vuotta kun emäntä päätti, että nyt on aika vaihtaa matto uuteen, kuulemma joitakin tuoksuja liikaa pinttynyt, ei auta pesut eikä tuuletukset. Itse en enää muista mutta emäntä on kertonut tarinoita. Kun se kääri maton rullalle ja vei väliaikaisesti pihakuistille (ennen kaatopaikalle kuskaamista) niin meikä oli vahtinut mattoa ja kun joku vieras meni kuistilla liian lähelle maton raatoa niin aloin tökkimään kuonolla ja örisemään....mun mattoa ei kosketa ! Vihdoin kun emäntä oli raahannut mattoa peräkärryyn niin meitsi oli roikkunut matossa ja yrittänyt vinkua...ei saa viedä ! Silloin emäntä oli naurahtanut ja sanonut: "Nero ei tämä ole sun tyttöystävä....ja jos olikin niin älä murehdi sisällä on jo uusi Tyttis !"

 

Silloin oli meikälle kasvun paikka....yksi tyttöystävä jos menee...niin toinen Tyttis tulee tilalle.

Tänään oli siivouspäivä ja nykyisen Tyttiksen tuuletuspäivä. Tämä taitaa olla jo Tyttis no. 3. Mun piti vahtia koko aamupäivä, että Tyttis no. 3 pääsee takaisin sisälle eikä auton peräkärryyn.

 

 

"Mammaaa...meitsi näkee että Tyttis on kannettu kuistille, tuleehan se takaisin ?!"

 

"Tässä istun ja vastausta odotan....mikä on Tyttiksen kohtalo ?"



"Tässähän kohta pestään Tyttiksen alustaa...tähän sitten se sama vanha Tyttis takaisin jooko !"

 "Moro Tyttis....tuuletu siinä vaan ihan rauhassa, en anna kenenkään viedä sua pois"

"Tämä Tyttis on ja pysyy ! Sitäpaitsi se tuoksuu paremmalle kuin koskaan !" 

"Hieno perjantai ! Tyttis no. 3 pääsi takaisin omalle paikalleen. Mikäs siinä oli halkopuuta pureskellessa. Niin tuttu ja turvallinen olo !"

Eetun pihassa Osa 2.

Eetun pihalla ehti tapahtua tosi paljon lauantai-iltapäivänä. Oli ne pallottelut ja poikien jutut. Eetulla oli myös eräs harrastus mistä en ollut aikaisemmin kuullutkaan. Nythän siitä kuulin ja mullekin tarjottiin tilaisuutta nauttia tuosta samasta harrastuksesta. Olin ihan varma että se olisi joku älypeli tai frisbeen heittoa. Niitä on meitsikin välillä pelaillut. Tuskin pystyisi Eetu mulle mitään uutta kertomaan, mitä en olisi jo itse kokeillut.

 

"Juoksin innoissani Eetun luokse kun se pyysi lähemmäs talon seinustaa...harrastus tapahtuu kuulemma siinä"

"Eetu sanoi, että nyt vain odotetaan hetki ja sitten alkaa tapahtumaan !"



"Voi herttilei se harrasti vesisuihkussa peuhaaamista !"

 "Ja eikun lisää vettä vaan !"

"Eetu oli elementissään !"

"Nyt tuli meikäpojalle kiire....ei ollut yhtään mun juttu !"

"Fei Ffeefu....pefataan pavvoa !"



"Tai sit fienempfää pavvoa !"

"Eetu lopetti sitten suihkujutut kun meikää ei hotsittanut. Sovittiin että juostaan vaikka kilpaa, yhteislähtö  !"

"Yy...kaa..koo...NYT ! Meitsi ei voittanut"



"Loppu iltapäivä otettiin rauhallisemmin. Oli kivaa ja Eetu on kyllä mukava kaveri"

Eetun pihassa Osa 1.

Tämä viikonloppuhan oli poikkeuksellinen. Perjantaina meikä oli tyttöjen illassa,mikä ei ollut mun oma valinta, mutta loppujen lopuksi todella hauska ilta ja rapsutuskiintiökin melkein täytetty.  Tein vaan itse sellaisen johtopäätöksen, että isäntä kun on poikien mökkiviikonlopussa ja minä ainut uros talossa niin otan sen itsemääräämisvalta-pykälän käyttöön. Meikä on talon isäntä ! Lauantai-aamuna näytin emännälle missä on bulldogin paikka ! Nyt ei tarvii meikäpojan odottaa keittiöön sijoitetulla pedillä pekonin jämiä vaan tähystän korkeimmalta paikalta, jotta ei pääse unohtumaan mun huikopalat.

 

Aamupalojen jälkeen alkoi tapahtumaan....kivat naapurit olivat kutsuneet meitsin ja emännän pihallensa moikkaamaan Eetua ja muitakin perheen jäseniä ! Eetu oli viimeksi ihan pentu kun tavattiin, paljon on ehtinyt kesän aikana tapahtumaan ja Eetu aikuistumaan. Olipas jännä odottaa mitä Eetun kanssa tuleman piti.

 

 

"Tässä meitsi tähystää keittiöön ja odottaa emännältä pekonin jämiä !"

 

"Tässä mut on hätistetty pihalle odottamaan sitä pekonia. Pikkasen otin nokkiini mutten oo pitkävihainen"



"Vihdoin Eetun pihalla, mä halusin näyttää vanhemman esimerkkiä....reippaasti ja ryhti suorassa"



"Eetu halusi näyttää mulle ja muillekin  miten taitava tennispallon kuljettaja siitä on tullut ! Ihmiset taputtivat käsiään ja hihkuivat voi miten taitava ja söpö Eetu !"



"Mamma mamma katso oonko mäkin söpö ja taitava !"
 

"Keksin mä yhden jutun missä olin taitavampi kuin Eetu, sillä oli niin iso pallo että vain meikä jakoi sitä kuljettaa. Helppo juttu..ota söpöin ilme ja pallo hampaisiin, huomio oli taattu."

Eetun vesikupilla mietin että isommalla on isompi jano ja otin ekat huikat. Eka kerran Eetu harmistui ja huusi omaa mammaansa apuun: *Nero juo mun kaikki vedet!!*

 



"Eetun emäntä rauhoitteli vesikuppi-krisiiä antamalla molemmille herkkupalat. Sen jälkeen Eetukin unohti meikän ekat huikat ja kävi vesikupillaan omaan tahtiinsa"

Eetun luottamus heräsi pikkuhiljaa ja se kuiskasi mulle poikien kesken...sillä kun oli käynyt nolosti lenkillä. Eetu oli ollut 12 vee pikku-emäntänsä kanssa kävelemässä ja vastaantuleva tyttö oli tokaissut äidilleen *kato toi nainen taluttaa kettua !*

Menihän se kommentti aika pieleen...12 v nainen ja paimentava kettu ! Eetulla oli nyt suuri huoli onko se hyvä vai huono asia jos näyttää ketulta ?!

"Lohdutin Eetua kertomalla että kettu on komea eläin. Toiseksi kerroin, että pienenä mökille mennessä mökkitien varressa laidunsi lehmiä iso joukko. Pitkään mietin, että onkohan ne  samasta kennelistä ja kenties sukulaisia. Jossain 3 vee tienoilla hoksasin ettei ne ole sukulaisia tai edes kolleegoita vaikka yhdennäköisyyttä löytyy. Parasta oli se kun kuulin, että niistä voi lypsää sitä lempijuomaani Gefilus Piimää. Eetukin rentoutui ja naurettin yhdessä elämän väärinkäsityksille ja opetuksille."

Tytär

Meikälle oli annettu viikonlopuksi kaksi vaihtoehtoa, A ja B. Ensimmäinen vaihtoehto tarkoitti, että lähden poikien mökkireissulle.  Olin niin innoissani, odotin kovasti mökkiviikonloppua poikien kesken, isäntä ja parhaat kaverit. Grillaamista, uimista ja varsinkin juttuja mitä vaan miehet puhuu keskenään. Siellä mökin kuistilla tulisi olemaan niin paljon äijä-energiaa että sen voisi aistia lähimmälle kylälle saakka. Kivoja ne naistenkin rapsutukset on mutta mikään ei voita äijien yläfemmoja ja olalle läpsyttelyä ! Tuli sitten perjantai-iltapäivä ja isäntä oli starttaamassa  kavereiden kanssa meidän pihalta mökille. Odotin auton takaluukun aukeamista ja kutsua hypätä kyytiin. Isäntä tulikin ovelle rapsuttelemaan ja sanoi *pidä Nero emännästä hyvä huoli sillä aikaa*. Siis mitä hä ? Emäntä oli valinnut mulle vaihtoehdon B = Kotiviikonloppu ja perjantai tyttöjen illassa !

 

Kesti tovi toipua uutisesta (lue pettymyksestä) mutta sitten kuulin, että tyttöjen iltaan olikin tulossa emännän lapsi. Se on tosi iloinen ja hauska tyyppi mutta mä ihmettelen miksi sen nimeksi on annettu Tytär, on niitä kauniimpiakin nimiä. Emäntä lähti iltapäivällä tohkeissaan autolla hakemaan Tytärtä, tuntui stressaavaan miten löytäisi Pasilaan sen työpaikalle. Oli se lopulta osunut autollaan sinne Pasilaan koska tunnin päästä kuulin kylätien päästä puheensorinaa ja heti kohta emännän auton hurinan. On ne semmoinen parivaljakko....puheensorina ylittää jopa lentomelun. Voitte vaan kuvitella desibelit kun ne nauraa omille jutuilleen.  

 

Tytär tuli heti nauravaisena meikää rapsuttamaan ja hihkaisi *terve broidi !* ja kikatti perään. Nooo...en mä aina tajua sen letkautuksia mutta katsoin silmiin ja annoin ymmärtää että olipas hauska kasku.

 

Perjantai-ilta sujui niinkuin voi olettaa emännän ja Tyttären illanvietossa. Hyvää ruokaa ja juomaa, yhteenääneen puhumista ja sitä kikattamista. Oli mullakin ihan kivaa. Tytär otti välillä syliin ja rapsutteli ja kehui mua kiltiksi bulldogiksi.

 

 

"Tytär vertaili kumman väri on blondimpi, sen pään vasen puoli vai meikän oikea puolisko"

 

 

 

Täplän paluu

Muistaako joku vielä Täplän ?  Mun uusi paras kaveri tältä syksyltä. Siinä kävi niin, että Täplään tuli reikä ja vinku sen sisältä piti sitten poistaa. Sen vinkun poistaminen ei ollut iso urakka mutta miten saada Täplän poski ehjäksi. Siitä tulikin pidempi projekti. Neula ja lankaa sekä kätevä emäntä, mikä siinä niin vaativaa. Kaikki nuohan meidän huushollissa löytyy, tai siis luulin. Tiesin risan Täplän odottavan toimenpiteitä keittiössä, pöydän perimmäisessä nurkassa. Ei vaan tapahtunut mitään, aina välillä mulkoilin Täplää kohti ja katsoin emäntää silmiin, ymmärsi kyllä vinkit mutta aina löytyi jotain kiireellisempää eikä Täplän paikkaaminen edistynyt moneen viikkoon. Emäntä vihdoin kertoi rehellisesti, että ne ompeluhommat on vihomiimeisiä mitä halusi ja osasi tehdä. Suunnitteli jo nitojalla kiinni kursimista mutta onneksi tajusi että meikällä olisi ollut huulet ruvella sen jälkeen Täplän kanssa leikkiessä. Meikäpoika ei luovuttanut vaan kurkisteli aina Täplän suuntaan kun emäntä oli hollilla. Kuulin vielä monenlaisia tarinoita emännän ompelu-uralta, tai siis hyvin nopea alku ja loppu siinä tarinassa oli. Koulussa oli kuulemma yrittänyt ommella ja kutoakin kädet hikisinä, oli tullut niin kireää silmukkaa ettei puikkoa saanut kuin saksilla irti. Siihen aikaan oli pakko saada koulussa ainakin jokunen käsityö valmiiksi lukuvuoden aikana, kotiin omalle äidilleen salakuljetti tekeleensä viimeisteltäväksi, että sai arvosanan todistukseen. Ihme tapahtui vielä nuorena aikuisena kun halusi tehdä silloiseen poikaystäväänsä vaikutuksen. Kuinkas muuten kuin ompelemalla pojan sammarit, joista oli koko sauma ratkennut persuksista. Laina-ompelukoneella surautti siksakkia ja ei sen pitänyt olla monimutkainen juttu kun suoraa saumaa ompelee. Ihan hyvä tuli, kunnes poikaystävä puki sammarit päällensä ja totesi että oot ommellut väärältä puolelta. Housujen saumaan jäi sellainen puolen sentin uloke koko matkalle. Housut nimettiin ulkomuotonsa mukaisesti krokotiili-housuiksi.

 

Tänään meinasin tippua matolta lattialle kun huomasin emännän kantavan Täplää ja toisessa kädessä oli neulaan sujautettu lanka. Oli tullut siihen tulokseen, että Täplä on saatava kuntoon ja ammatti-ompelijalle vieminen on liian iso kynnys. Sen jälkeen olisi nolompaa mennä uudelleen.

Siinä se emäntä sitten istui ja lopulta seisoi keittiössä suorittaen vaativaa ompelu-tehtävää. Mulle aina nauraa mun naaman ilmeitä, itsellään oli välillä kieli ulkona ja kulmien välissä joen uomaa muistuttava juonne. Pari kertaa neula kilisi lattialle, meikällä tuli mieleen että puoli metriä lyhyemmät kynnet voisi helpottaa käsin ompelemista.

 

 

"Täplä vielä risana"

 

 

"Päivälenkin jälkeen olin menossa tuttuun tapaan tirsoille niin emäntä huutelikin että Nero tule tänne pian....Täplä is back ! En osannut juuri sillä hetkellä innostua kun uni vetasi minä hetkenä hyvänsä"

 

"Päivätirsojen jälkeen omistin koko illan Täplän kanssa leikkimiselle !"
 

"Olen syyntakeeton, tämä on emännän huumoria !"

 

"Onpas kivaa kun Täplä tuli takaisin, nyt on taas tirsoillakin seuraa"