Kettu-tapaaminen peruttu

Terkut täältä kotimaisemista. Meitsin ilme on pikkasen hapan ekassa kuvassa mutta ihan syystäkin. Meidän perheen piti eilen mennä mamman lapselle, jonka nimi on Tytär, rapu-illalliselle. Siellähän asuu se mun sukulais-Kettukin. Kaikki oli tosi hyvin suunniteltu. Tytär oli suunnitellut ja valmistellut ihmiselle rapu-illallisen neljällä eri alkuruoalla ja erikoisjälkiruoalla. Kettu oli kammannut turkin ja Ketun iskä oli lähtenyt jo hakemaan meidän porukkaa sinne viettämään iltaa. 

Isäntä tuli töistä ekana kotiin ja soitti aika pian mammalle että nyt on tilanne sellanen että Nero-pojalla on vatsavaivoja ja on tehnyt jutskat kaikkiin huoneisiin paitsi makkareihin ja vessoihin. 

Joo ei siinä selittelyt auta, ihmiset sanoo että vahinko ei tuu kello kaulassa ja meitsi komppaa että jutskakaan ei aina tuu ajallansa. 

Jouduttiin perumaan se Ketun perheen luokse meno mutta onneksi mamma ja Tytär on tänään suunnitellut jo uutta iltaa.

Meitsi on nyt erikoisruokavaliolla. Keitettyä kanafilettä, riisiä ja hyla kermaviiliä. Aika pieninä annoksina ne antaa....ei sillä että valitan mutta kunhan mainitsen.

Meitsi osas taas valkata ja jättää kuppiin ne ekat vatsankovetus-tabut. Varmaan isäntä ja mamma toivoo että meitsi ei huomaa niitä tabuja. Tottakai huomaan ja voin ehkä nielläkin, ainut ehto tabuille on että kalkkunaleikkeen mutkaan pitää olla kääritty. 

Eikä tässä kaikki. Meitsi tietää kokemuksesta että nyt mamma stressaa meitsin löysää vatsaa ja parin päivän päästä se voivottelee että nyt se Nero on ummella! Mitäs syöttävät niitä tabuja.

"Voi harmitus eikö päästäkään Ketun luokse...haittaaks se vaikka meitsillä voi jutska yllättää"

"Jee mamma laittaa erikoisruokavalion, kanafile ja keitinliemi maistuu aina....voisko sitä riisiä vähentää..."

"

"Hyla kermaviili kruunaa vatsavaivaisen aterian"

"On hyvää ja ravitsevaa"

"Mikä pillerirasia siellä kolisee, ei oo meitsin juttu tollaset lääkkeet!"

"Joo nyt meitsi lähtee takapihalle piiloon niin ei tarvii mitään tabuja nieleskellä"

"Ei ne täältä meitsiä löydä ja unohtaa sitten ne pillerit"

"Tuolta se mamma tulee etsimään meitsiä....ei varmaan löydä ja unohtaa semmoset vatsankovetuslääkkeet"

"Voi ei nyt se mamma huomasi meitsin piilon!"

"Selvä juttu isäntä, oon kiltti bulddoggi ja otan lääkkeen!"

Bulldoginetsintää

Terkut täältä mökiltä pitkästä aikaa! Semmosta kivaa perusmökkeilyä ollut ja nykyään siihen kuuluu myös mamman aarteenetsintä. Mentiin tänään taas läheiselle pellolle ja mamma otti metallinpaljastimen mukaan. Aika nopeesti se paljastin ilmoitti että 15 sentin syvyydessä rauta-esine. Isäntä kaivoi lapiolla ja mamma möyhi kädellä niitä multakasoja. Sieltä löytyi semmonen ruosteinen pitkä (ehkä vasaran kokoinen) metallipötkö mikä oli taivutettu toisesta päästä. Mamma alkoi kehittämään sen rautaesineen historiaa, ehkä jostain 1600 luvulta työhevosen kärryn osa. Isäntä mutisi hiljaa...tai sitten 2018 luvulta traktorin osa....onneksi mamma ei kuullut.

Takaisin aarteenetsinnästä tullessa mamman kanssa keksittiin lukijoille tehtävä. Ei ihan aarteenetsintää mutta bulldogin etsintää! Meitsi meni viljapeltoon ensin poseerauskuviin ja sen jälkeen piiloon. Löydättekö meitsin niistä bulldoginetsintä kuvista?

Poseerauskuva no. 1

Poseerauskuva no. 2

Bulldoginetsintää no. 1

Bulldogin etsintää no. 2

"Hehe jos ette löytänyt meitsiä niistä bulldoginetsintä kuvista laittakaa viestiä niin annan lisävinkkejä!"

Koila-kieltä

Terve vaan kamut. Kotona ollaan ja työn merkeissä mennyt koko viikko. Meitsillä ei oo ollut paljon vahdittavaa kun se postinkantaja käy nykyään harvemmin kuin ennen. Tai ei meitsin sitä tarvii vahtia mutta tervehdyshaukahdukset hoidan kun se tiputtaa meitsin postilaatikkoon postia. 

Mammalla oli tullut tällä viikolla sen naamakirjaan semmonen muisto, meitsistä kuva kun oon 11 kuukautta nuori. Se kuva aiheutti sen että mamma alkoi taas puhumaan sitä koila-kieltä. Joo kyllä se muutenkin vielä puhuu mutta ei ehkä niin paljon kun meitsi oli pieni.

Eilen kun mammalla oli se lässytys....eikun koila-kieli fiilis päällä se sano kesken leffan katsomisen isännälle "onkohan Nelo pielassut kun on niin sakea ilma täällä" 

Tänään oltiin aamulenkillä mamman kanssa ja tapasin pitkästä aikaa Newtonin. Pikkasen hävetti kun mamma puhu silloinkin koila-kieltä. Toivottavasti se taas pikkasen rauhottuu jos ei niitä pentukuvia tule vähään aikaan sinne "naama-kiljaan".

Niin ja tässä ekana se pentu-kuva mistä mamma sai taas koila-kieli inspiraation.

"Hieman hämmentävää onko mun nimi Nero niin kuin isäntä kutsuu vai Nelo niin kuin toi mun mamma sanoo"

"Moikka Newton pitkästä aikaa....mitä kuuluu?"

"Joo on meitsin nimi edelleen Nero eikä Nelo, tolla mammalla vaan jäi semmonen koila-kieli levy päälle"

"Joo mamma oli kiva nähdä Newton ja täällä tulee nälkäinen ja lutunen Nelo aamupalalle"

"Kiitos siankolvasta, tuotko mamma sen meitsin pedin niin on mukavampi puleskella kolvaa"

Loman loppusuora

Nyt on meitsin perheen kesäloma loppusuoralla. Ihmiset menee maanantaina töihin ja meitsi jatkaa taas kodin vartiointi hommia. Viimeinen lomaviikko ollaan oltu kotimaisemissa. Mammalla ja isännällä on ollut sportti-teema. Isäntä on käynyt salilla monta kertaa ja mamma juoksulenkeillä.

Tää ei oo mikään uus juttu mutta mamma ei ikinä venyttele lihaksia urheilun jälkeen. On se jäärä vaikka isäntä sitä muistuttelee ja hierojakin sano tällä viikolla että kyllä pitää myös venytellä tai kohta on kaikki paikat jumissa. Sen verran korjaan hierojan kommenttia että mammalla on jo kaikki paikat jumissa. 

Tällä viikolla mamma meni pitkästä aikaa omalla autolla asioille. Katottiin isännän kanssa ikkunasta kun se tuli takaisin. Mamman auto on tosi matala niin olipas hassun näköinen kun aukas oven jalalla potkaisten ja sen jälkeen alkoi punkeemaan sieltä autosta jaloilleen. Heijas pari kertaa yläkroppaa eestaas, sitten ähkäisi ja pääsi kuin ihmeen kaupalla autosta kahdelle jalalle ilman toisten apua.

Taas siitä puhuttiin kuinka tärkeätä se lihasten venyttely on että ois kroppa vetreempi. Mamma lupas välittömästi aloittaa säännöllisen lihasten venyttelyn. Meitsi meni tänään pihalle ohjaamaan ja valvomaan että varmasti hoitaa ne venyttelyt.

"Kato mamma hassu kukka, tulee mieleen sun hiukset sauna-illan jälkeen kun oot mennyt nukkumaan kuivaamatta tukkaa"

"No niin mamma, nyt venytellään eikä vaan puhuta venyttelystä!"

"Ihan rauhassa lähdetään mahalaskun kautta kohti kylkiasentoa"

"Hyvä mamma pääsit mahalleen siellä patjalla, nyt aletaan hitaasti kallistumaan toiselle kyljelle"

"Sitten venytetään ulompaa lonkkaa varovasti"

"Hohoi mamma, lonkkaa ei nilkkaa!"

"Se tunne kun mamma ei erota lonkkaa ja nilkkaa"

"Yritetään mamma sitten lapaluiden ja käsivarsien venyttelyä, ei oo vaikeeta"

"Sitten rintakehä ulos ja vatsa sisään, tekee hyvää ristiselälle!"

"Tässä vielä tarpeellinen kaksoisleuan venytysliike"

"Jep, eikös mamma oo kiva  mennä taas somettamaan pirtsakkana ja vetreänä"