lauantai 31. lokakuuta 2015

SE

Ihan normi lauantai ollut tänään...paitsi SE. Kaikki alkoi siitä kun tehtiin koko perheen voimalla pihahommia ja meitsi kävi rutiininomaisesti merkkailemassa isäntäväen kasaamia lehtikasoja. Pari koivuhalkoakin ehdin pölliä saunapuulaatikosta ennen kuin alkoi kuulua omituista ääntä, semmoista mitä meidän pihalla ei yleensä kuulu.
 
Se ääni oli niin korkeilla aalloilla että meitsi vaan kuuli, eikä isäntä muutenkaan olis mitään kuullut kun emäntä haravoi vieressä ja kailotti sitäsuntätä.
 
Meitsi yritti monta tuntia etsiä mistä SEn ääni tuli ja juuri kun paikallistin ja olin alottamassa täsmäetsinnät niin mamma huusi ne kaksi taikasanaa ja mulla meni täysin keskittymiskyky. Etsinnät loppui siihen ja SE jäi ehkä ikuiseksi arvoitukseksi.
 
 
 
 
 

"Nyt mun bulldogin korvat kuulee ihan omituista ääntä...mistä SE oikein tulee..."

 
 
 
 
"Ei tule ainakaan etupihalta se ääni.."


"Onkohan naapurin Eetulla joku vieras kellä on noin omituinen ääni...ei näy ketään"

"Jos vain keskityn puukepin hypnotisointiin...ehkä SE menee kohta pois"

"No nyt SE taas kuuluu...tulee tuolta alaoven luota....sinne !"




"Tämä on oikea paikka...SE on tuolla alla !"

"Nyt meitsi kaivaa SEN tuolta ja kysyy miksi sillä on niin omituinen ääni ja kuka SE on"
 
 
 
 



perjantai 30. lokakuuta 2015

Halloveenin aatto

Tänään aamulla jouduin kuuntelemaan mamman kauhujuttuja. Hyvä että sain silmät auki ja lakanan pois korvilta niin se alko kertomaan että nyt on halloveeni-viikonloppu. Silloin kuulemma vampyyrit vierailee, ja kummitukset.
 
Pikkasen ihmetytti, että mamma niin reteesti ja naureskellen puhui kummituksista. Se kun on normaalisti tosi pelokas. Varsinkin silloin kun isäntä on työmatkalla. Meitsi joskus avannut ääntä kun ei pitkään aikaan ole ollut mitään haukuttavaa niin mamma heti juoksee ympäri taloa ja meitsiltä kuulustelee *mitä mitä Nero, onko joku jossain*, *ketä haukut Nero*, *pitääkö soittaa poliisi*.
 
Muistan monena vuonna kun isäntä ja emäntä on mennyt halloveeni-juhliin naamioituneena. Isäntä on ollut trakula ja emäntä prinsessa. Niinpä... meitsikin tietää ettei halloveenina mitkään prinsessat liiku mutta mamma on silti pukeutunut vanhaksi prinsessaksi.
 
 
"Kuuntelen oikeesti mamma vaikka luomet näyttää raskailta..
joo-joo...halloveeni...kummituksia...vampyyreja..."


"Hei hei mamma, älä liikaa pelottele siellä töissä niillä kummitusjutuilla...pthyyy..."


"Pöö mamma ja hyvää kauhujuhlan aattoa...tää nousee täältä halloveeni-kaislikosta..."


"Just joo...isännän trakula-hattu päässä....liksa on sitten halloveeni-lisien kanssa paistijauhelihaa puoli kupillista...normi iltapalan päälle"

sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Talvi keskellä kesää

Meitsikin on siirtynyt talviaikaan. En niistä kelloista mitään ymmärrä mutta sen ymmärrän kun mamma sanoi tänään että mökille mennään seuraavan kerran vasta ensi kesänä.
 
Eilen oli ihan kesäinen päivä, aurinko paistoi ja lämmitti mukavasti kirsun päätä. Miten se talvi nyt noin äkkiä  tuli että jo seuraavana päivänä muutettiin tavarat pois mökiltä.
 
No pakkohan se on mennä isäntäväen pillin mukaan kun ei meitsillä ole omaa ajokorttiakaan. Mamma vaan lohdutti että ei voi palata jollei lähde ensin pois.
 
 
"Olisko joku ahvenen sintti vielä kesäajassa ja uiskentelisi meitsiä katsomaan. Voi olla ettei tule kun meitsi on näköjään aika pelottavan näköinen tolleen suupielet alaspäin"
 

"Tuolla kyllä joku vilahti...nyt ongelle !"




"Oisko tuolla sopiva kohta, kai ne sintitkin viihtyy matalassa ja auringossa"

"Sitten vain odotetaan"

"Eikö voitais vielä grillata yhdet talvimakkarat !"


"Ai lähtösiivous..hiiriäkö varten putsaat paikat"

"Meitsillä kaikki valmista talvehtemista varten !"

"Sanotko mamma ahvenen sinteille heippa, sun äänen ne kuulee vaikka olis miten syvissä vesissä talvehtimassa"

"Varma talviajan merkki kun mamma pakkaa poppikoneen matkaan"

lauantai 24. lokakuuta 2015

Turvamies

 
Viimeinen viikonloppu tänä vuonna mökillä. Tällä kertaa ei ole yhtään tyttöystävää matkassa. Siinä on hyviä ja huonoja puolia. Hyvät on sitä ettei kukaan koiraneiti koko ajan komenna meitsiä ja huonot ettei ole nyt ketään kenelle lesoilla mun koivuhalko-kokoelmalla.
 
Puuhaa on silti riittänyt. Perjantaina vaan nautin kun sain vallata koko sohvan. Ei ollut tyttöystävää viemässä tilaa. Mamma katso telkkua ja sitä vain elämää juttua mutta suostu istumaan puupenkillä. Isännällä oli oma paikka mökin ainoalla tv-tuolilla. Ei me isännän kanssa silti katsottu telkkua, kiinnostaa enemmän vaan istua mukavasti ja lepuuttaa silmiä.
 
 
"Mamma nyt alkaa se vain elämää telkusta, sohva on varattu ja isäntä merkkas oman paikan viltillä. Onneksi mamma osaat katsoa telkkua sieltä etuviistosta"
 
 
"Huomenta mamma. Isäntä tilaa viiden minuutin kananmunan ja meitsille piimää nappulapedillä"



"Saunapuut valitaan jo hyvissä ajoin...äijien juttuja nämäkin"

"Kaikkea sitä varaston takaa löytää...pentuleluja"

"Haravointitalkoot ja lehtitanssia"


"En ehkä saa kaikkia lehtiä napattua mutta sata kertaa ketterämpi kuin mamma"

"Hä....kohta talkoomakkaraa !"

"Jaa vielä yksi velvollisuus ennen talkoomakkaraa. Turvamiehen tehtävät"


"Varovasti isäntä siellä !" 


"Miten olis pienet talkoomakkarat nyt...heti...kun isäntäkin takaisin maan pinnalla"

 
 
 




















sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Järvimakkara

 
Viikonloppu meni liian nopeasti. Lara alkoi just oppia mökin ja koirien tavoille niin sitten piti lähtee takaisin kotiin. Meillä oli jo lauantaina ja sunnuntaina paljon yhteisiä juttuja, kepin etsimistä...kantamista ja sen puremista. Ei se Lara kyllä pelkästään keppien kanssa jaksanut leikkiä, piti mun keksiä muutakin ohjelmaa.
 
Kerroin sitten Laralle mun kalastusjuttuja, se vaan sano ettei usko puoliakaan niistä. No aika meni joutuisasti Laran kanssa väitellessä ahvenen sinteistä ja järvimakkaroista. Ei se uskonut sitäkään että olen nähnyt järvimakkaran ja syönyt sen.
 
 
"Se olis taas iltapalan aika. Larakin meni omaan mökkiin aterialle...varmaan saa jotain prinsessa-nappulaa vaaleanpunaisesta pussista"
 

 
"Lara kafo ! Fälläkin foi leikkiä jof ifäntäväki ei näe !"
"

"Jaa Lara huomenta vaan...uusi aamu ja uusi kattaus. Jotkut asiat ei vaan muutu"
 
 
"Hähähä....en usko Nero mihinkään järvimakkara juttuun !


"No mihin se Lara nyt livahti...just olin vasta pääsemässä järvimakkaroista ahvenen sintti juttuihin"


"Mikä tuolla järvessä polskahti ? Ei kai vaan järvimakkara...njääh eihän niitä oo edes olemassa vaikka Nero niin väittää"


"On se polskahdus Lara voinut olla just se järvimakkara...näitkö oliko sillä pyrstö vai ei ?"



"Ei tarvii Lara pelätä järvimakkaraa...leikitään vaikka kepeillä niin unohtuu se molskahdus !"
 

"Oiskahan täällä prinsessan leuoille sopivaa halkoa..."

 
 
"No sehän on juuri sopiva !"
 


"Näytähän meitsillekin, ettei vaan  irtoo tikkuja"

"Nero Nero tuolla järvessä molskahti taas !"

 
"Älä pelkää Lara, se oli varmaan vaan ahvenen sintti ! Pakkaapas nyt prinsessa-nappulat kassiin, autoa jo lastataan kotimatkaa varten"




lauantai 17. lokakuuta 2015

Prinsessa


 
Moikka ! Meitsi on mökillä ja mulla on kaveri täällä. Se Lara, joka haluu olla prinsessa. Pikkasen on tälläkin reissulla ollut nokkava...ei haluu innostuu mun jutuista. Hakee vaan huomiota kaikilta ihmisiltä. Meitsi oli jo melkein luovuttanut mutta tänään Lara lähti mun leikkeihin mukaan. Ei vissiin jaksanut enää vaan olla rapsutettavana ja leikkiä prinsessaa. Löytyhän sieltä karvapallon alta koirakin, vihdoin oltiin samalla aaltopituudella.
 
 
"Kiva kun pöytä on katettu, mun kuppi puuttuu vielä ! Ai Nero sä joudutkin syömään siellä lattialla !"
 

"Miks Lara saa olla tollanen prinsessa ja olla ruokapöydässä ? No en olis halunnutkaan sinne muiden seuraan tulla"


"Rapsuttakaa vaan prinsessaa...meitsi kyllä pärjäilee..."

 
"Kato Lara mulla on tällainen halko...eiks oo hieno. Ootko noin jäärä ettet voi edes vilkaista"



"Nyt olis Lara niin iso karahka....ei vissiin kiinnosta.."


"Mitäs nyt Lara...alkoko koirien jutut kiinnostaan...aika kiva karahka sekin"


"Saat Lara tätäkin maistaa...mutta puhut sitten meitsinkin sinne ruokapöytään"


"Ookoo sovittu sitten että kumpikaan ei mene ruokapöytään...sohvalle vaan"


"Jaahas...se sopimus ei kauan pitänyt...no Lara kun oot nauttinut päiväpalan siellä ruokapöydässä niin täällä olis yksi koirapaikka vapaana"