torstai 30. huhtikuuta 2015

Huomista odotellen

Tänään on kuulemma joku juhlapäivän aatto ja sitä pitää juhlistaa. Näin olen ymmärtänyt ihmisten puheista lähiviikkojen aikana. Menin sitten alkuillasta Music Corneriin odottamaan isäntäväkeä, meillä kun juhlien aatot vietetään yleensä siellä musiikkia kuunnellen.
 
Vaisu meininkin oli cornerissa eikä parantanut tunnelmaa kun näki emännän kipittävän pölyrätin kanssa pitkin huushollia ja isäntä talutti pölynimuria.
 
Vissiin ne näki mun apaattisen ilmeen kun meni lupaamaan että huomenna sitten iltapäivällä music cornerissa on vipinää. Ullanlinnan mäeltä tulevat koko konkkaronkka meille ja sitten ei tarvii  nyhjöttää yksin meitsinkään.
 
Huomista odotellen, ei nämä juhlien aatot ilman musiikkia ja seuraa ole oikein meitsin juttu.
 
 

"Mitäs musiikkia soitetaan näin juhlapäivän aattona ? Ai ei mitään....hö meen sitten nukkumaan"


lauantai 25. huhtikuuta 2015

Äijäkerhon palaverit

Kesä on bulldogin parasta aikaa, niin se vaan on. Aurinko on paistanut koko päivän mun takapihalle ja siellä onkin tullut vietettyä aikaa viisi tuntia. Isäntäväki siivosi ulkorakennusta ja meitsi nautti lämmöstä ja naapureiden seurasta.
 
En oo varma onko tullut mainittua, että Eetun lisäksi mulla on toinen naapuri....siellä toisella puolella pihaa. Siellä on joka viikko kylässä Niko. Olisin halunnut tutustua Nikoon mutta sen isäntäväki kertoi että Niko on vielä niin nuori ja arka...odotetaan että se kasvaa aikuiseksi.
 
Tänään vihdoin Niko uskalsi jo tulla jutustelemaan aidan raosta ja sitten kun se rentoutui niin kertoi että sillähän olikin jo hyvä suunnitelma valmiina, poikien kesäretkeä varten !
 
 
 

"Aamusta vielä hiljaista..meitsi on tullut emäntäänsä...sellainen aamu-kukkuja"

"Haloo naapurit ! Olis kiva nähdä ja vaihtaa kuulumiset pitkän talven jälkeen !"


"Vihdoinkin....Niko Niko tuu tänne...ei meitsiä tarvii jännittää, olen ihan kiltti bulldoggi"



"Hei kiva Niko kun uskalsit tulla rajalle...olen kuullut että olet kova poika kaivamaan kuoppia ja tunneleita !"


"Täältä saatais kuono-tuntuma...tule vaan Niko rohkeasti !"
'

"Täältä vaan...heitä yläfemmat !"


 
 "Kato Niko tässä mun tassu...heitä femmat siihen vaan niin ei jännitä enää yhtään"
 
 

"No kuiskaa sitten tohon korvaan...mikä tärkee juttu sulla on ? Ai kaivat tunnelin...ja sit mennään seikkailemaan metsään. Kuulostaa hyvältä pläänilta.....otettaisko naapurin Eetu mukaan ?!"


"Jep Nero....tunnut ihan luotettavalta kaverilta....otetaan vaan Eetu mukaan metsäretkelle. Kaivan tunnelin joku ilta kun isäntäväki ei huomaa...sitten tulet meidän puolelle siitä tunnelista...mutta mitenkäs saadaan Eetu mukaan ?"

"Hei Nero ! Ai sä meetkin jo kertomaan Eetulle meidän suunnitelmat. Olen kuullut että Eetukin osaa kaivaa tunneleita niin sano sille että kaivaa omalta puolelta sun pihaan ja sitten tulette yhdessä meidän puolelle mun kaivamasta tunnelista ! Meidän piha ei ole aidattu niin voidaan sitten lähteä metsäretkelle !"


"Ai Eetu sä oletkin jo siellä odottamassa. Huomasit vissiin että pidettiin palaveria Nikon kanssa "


"Tules lähemmäs...tää juttu pitää kuiskata ettei isäntäväet kuule !"


"Kato Eetu plääni on se että lähdetään kolmistaan metsäretkelle...Sinä, meitsi ja Niko ! Sun pitäis kaivaa tunneli meidän puolelle ja Niko hoitelee sen toisen puolen. Älä kerro sitten omalle mammalle meidän suunnitelmasta !"




"Hei Eetu sun mamma tulee nyt ! Ihan hys hys sitten meidän suunnitelmasta !"


"Kiitos rapsutuksista Eetun mamma. Ihan tässä vaan poikien kesken säästä puhuttiin."



"Ai nyt tulee meitsinkin mamma...Eetu ollaan vaan ihan muina koirina...palataan asiaan iltapalan jälkeen. Treffit rajalla kello kasilta !"

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Jäätelöö !

Emäntä julisti eilen kesädieetin alkaneeksi. Se sano ettei enää arkipäivisin syö rahka- ja jogurttiherkkuja koska niissä on niin paljon sokeria. Vähän mua harmitti koska sehän tarkottaisi sitä että meitsillekään ei tuu sitten jogurtin eikä rahkanjämiä.
 
Aamulla emäntä kiirehti aikaisin töihin, oli kiire päästä myös aikaisin kotiin. Se ei vaan kertonut isännälle eikä meitsille että miksi on niin erikoisen kiire aikataulu.
 
Emäntä tuli kotiin puoli neljän aikaan tavallista iloisempi maanantai-ilme naamalla. Sano mulle että lenkki saa nyt odottaa puoli tuntia...nyt ei ehdi ! Piti oikein jäädä seuraamaan että mitä se on oikein keksinyt sen kesädieetin kunniaksi. En malttanut edes takapihalle mennä ennen lenkkiä.
 
Siinä se keittiön ikkunasta kuikuili ulos ja välillä kelloa. Viittä vaille neljä se kiire ja aikataulutus selvisi. Jäätelöauto aloitti kesäkierrokset ! Kohta kuului sulosoinnut ja siihen se auto  parkkeerasi meidän talon eteen. Emäntä kompuroi kiireellä jäätelöautolle, unohti ottaa meitsin tilaukset. Onneksi ikkuna oli raollaan niin pystyin huutelemaan oikean laadun.
 
Mammaaa !!! Mulle vaniljaa !!!!

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Politiikkaa ja vaalipullaa

Tuntuu olevan ihmisille tärkeä päivä tämä sunnuntai. On kuulemma äänestyspäivä. Samalle päivälle on sattunut myös joku vaalipäivä. Niistä nyt kohistaan ihmisten puheissa, telkkaristakin kuuluu koko ajan jotain vaalikeskustelua. Ihmiset istuu ringissä siellä teeveessä, kaikki puhuu paljon ja samalla hymyilee. Sitten niiden ihmisten edessä istuu kaksi tuomaria, jotka keskeyttää niiden puheita ja osoittaa sormella seuraavaa puhujaa. En ymmärrä niiden puheita, mamma sano että ne puhuu politiikkaa. Mitenköhän niillä riittää niin paljon puhuttavaa yhdestä aiheesta, luulis että kuulijatkin tykkäis enemmän kun olis joku toinenkin puheenaihe. Vaikka ruoka.
 
Tuo äänestys on kyllä meitsillekin tuttua. Meidän perheessä äänestetään tosi usein. Välillä vaikka katsotaan leffaa niin isäntä kysyy josko pidettäis tauko ja haettais herkkuja. Meitsi ei ehdi tassuaan nostaa kyllä-äänen merkiksi niin emäntä on jo pakastimen ovea avaamassa. Eikös tuo ole äänestysvilppiä.
 
On toisaalta käynyt välillä niinkin, että kun joku äänestää illalla joko pitäis mennä nukkumaan niin meitsi lähtee saman tien makkariin. Ensimmäinen saa parhaan paikan, niin se vaan menee. Emäntä ja isäntä voi vielä äänestellä nukkumaan menoa niin meitsi jo vetelee unia pää parhaalla tyynyllä.
 
 Sain olla mukana tänään ajelulla kun isäntäväki kävi äänestämässä. Kotimatkalla emäntää kaiversi kun ei tiennyt ketä isäntä äänesti. Yritti kovasti udella, että äänestikö miestä vai naista...nuorta vai iäkkäämpää...pitkää vai lyhyttä...kun ei saanut mihinkään vastauksia niin yritti vielä tiedustella että millä kirjaimella sen puolueen nimi alkaa. Emäntäkin piti tiukasti kiinni vaalisalaisuudesta. Kertoi vain että naista äänesti ja sen nimen.
 
Poikettiin vielä kaupan kautta hakemaan vaalipullaa. Taas emännälle yksi hyvä syy herkutella, aamulla jo ihmettelinkin että miten se on niin innostunut tästä äänestyspäivästä.
 
 
"Hmmm....jos multa kysyttäis niin äänestäisin sohvanvaltaajien puoluetta"
 
"Jaa tauko ja herkkuhetki....äänestän kaksi kertaa kyllä !"

"Kato mamma liityin Oravien puolueeseen !"


"Toiset nauttii vaalipullaa, meitsi mieluummin vaalikorvaa"

"Vaaliväsymys"

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Reittioppaana

 
Perjantai tällä viikolla ei ollut meitsin suosikki. Isäntäväki oli menossa juhliin ja mulle oli kerrottu jo hyvissä ajoin että varhaisen iltalenkin jälkeen saisin (joutuisin) jäämään kotiin ihan itsekseni. Olihan se aika pommi tuollainen ilmoitus. Viikonloput on perheen yhteistä aikaa, pikkasen oli pureskeltavaa tuossa ilmoituksessa.
 
Olin ehtinyt mököttää ilmoituksen jälkeen jo monta minuuttia niin emäntä onneksi alkoi omantunnon tuskissaan lupailemaan hyvityksiä. Lauantaina varhain aamulla lähdetttäisiin sitten koko perhe erikoispitkälle metsälenkille. Meitsille luvattiin lauman johtajan rooli, saisin itse valita sopivan reitin ja sen pituuden !
 
Siitä perjantaista vielä sen verran että isäntäväki tuli aika myöhään kotiin. Emännällä oli taas se puhetulva. Isäntä meni heti nukkumaan, meitsikin olis esittänyt syvässä unihorroksessa olevaa bulldoggia mutta oli pakottava tarve päästä takapihalle asioille. Emäntä aukaisi meitsille kuistin oven ja kertoi iltajäätelöä syödessään illan tapahtumia ja rokki-baarissa vierailua.
 
Mulla meni siellä takapihalla sellaiset viisi minuuttia ja kun tulin takaisin niin emäntä oli onneksi kertomuksissaan jo loppusuoralla. Jäätelökin oli syöty. Pääsin siitä vaivihkaa livahtamaan isännän viereen yöpuulle. Jossain vaiheessa emäntäkin huomasi ettei kukaan kuuntele ja tuli nukkumaan.
 
Lauantai-aamuna ei tullut aikaista aamulenkkiä. Iltapäivällä vihdoin lähdettiin. Emäntä köpötteli jonon viimeisenä, pikkasen kalpeana ja yllättävän hiljaisena. Tässä parhaat palat meidän perhelenkistä, lisää näitä missä saan olla virallisesti johtaja ja matkaopas.
 
 
"Tästä mamma lähdetään ekana, puuta pitkin ison ojan yli !"

"Tänne vaan rinnettä ylös ! Hopi hopi mamma !"


"Kato mamma, nosta kunnolla sitten jalat kun hyppäät ettet kompastu !"

"Ei sais kuvata kun käyn vessasssa asioilla"

"Sitten olis tämä kiven valloitus ja ylitys, kuuluu reittiin...tänne vaan !"

"Ai et sitten mamma tullutkaan tänne...epistä"


"No seuraavaan kohteeseen ja sitten ei poikkeuksia...koko perhe samaa reittiä !"

"Eikös olekin helppo ja tasainen reitti !"

"Mitäs se mamma nyt touhuaa...."

"Ymmärsit väärin...ei tarvii mennä puun latvan kautta"


"Puolimatkan krouvi...hyvin mamma kipusit tänne kukkulalle eikä mennyt kuin vartti enemmän kun mulla ja isännällä"

"Perhe seuratkaa,  kotimatka alkaa !"

"Hoplaa....varo mamma liukasta kalliota !"


"Tästä seuraavaksi...mahtuu mahtuu..."

"Mamma vielä punkee siitä puun aukosta niin isännän kanssa jäi mukavasti aikaa nauttia virvokkeita"


"Yritäpä osua tuohon kielelle !"


"Hei nyt menee ohi !"

"Ooooh ohi meni ja miten kylmää !"


"Kato iskä tänne...tänne !"

"Mmmmph....sain ilmasta kiinni yhden pisaran !"

"Sieltä se mammakin jo saapuu...hmmm....mitenhän käy tämän esteen kanssa"

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Vitsikäs päivä

Keskiviikko aamu alkoi tuttuun tapaan aamulenkillä isännän kanssa. Emäntä on aloittanut sen aamuiset juoksulenkit ja se on semmosen  lenkin jälkeen aina ylipirtee. Ennen kello seitsemää puhuu jo tauotta ja kädet viittoilee joka suuntaan. Me ei olla isännän kanssa aamupirtsakoita ja haluttais rauhassa syödä aamupala, ei mitään turhia tarinoita ja performancia.
 
Isäntä osaa hyvin piiloutua sen aamulehden taakse, välillä hymähtelee sieltä emännälle ettei se loukkaannu. Meitsillä kun ei ole sitä aamulehteä niin helposti siinä käy niin että emäntä kohdistaa siinä lenkin jälkeisessä hurmassa ne tarinansa ja huomion meitsiin. Mitä sitä ei lojaali lemmikki tekisi emäntänsä eteen, siinä sitten pedillä rötkötän ja katson emäntää silmiin. Joskus mun ajatukset kyllä harhailee ihan muualla kuin emännän aamuturinoissa mutta eihän se onneksi sitä tiedä.
 
Tänään kun isäntä oli jo lähtenyt töihin ja emäntä vasta valmistautui niin luulin että saan alkaa hoitamaan mun päivävirkaa vahtikoirana rauhasssa. Silloin kun emäntä valmistautuu meikkipussin äärellä niin se on aina ihan hiljaa, ei osaa keskittyä kahteen asiaan yhtä aikaa. Meninkin sitten makkarin sängylle käärölle makoilemaan ja odottelemaan kumpi tulee ensin, joku haukuttava vai uni.
 
Meitsi oli aika pian alkuhorroksessa kun aurinkokin paistoi mukavasti ikkunan läpi sängylle. Kuulin vielä emännän askeleet ja luulin että nyt se tulee tuttuun tapaansa moikkaamaan makkarin ovelle töihin lähtiessä. Oli näköjään vielä juoksulenkin jälkeistä yli-energiaa jäljellä kun alkoikin puhumaan meitsille.
 
*Katso Nero kuka hauva on tullut meille kylään....katso katso !* Meitsi oli ensin ihan että tuliko mulle nyt heti vahdittavaa vai mikä on ! Istahdin siihen päiväpeiton päälle. Emäntä osoitti yhtä seinää kohti ja sanoi *tuossa Nero....katso mikä hauva!* No siinä samassa meitsi huomasi sen ison ja raamikkaan koiran ja automaattisesti pääsi pari möreää haukahdusta. Samassa emäntä alkoi kikattamaan ja sanoi mua *senkin hömppä tahvoksi*
 
En vieläkään siinä unensekaisessa tilassa ymmärtänyt mikä on niin hauskaa jos joku tunkeilijakin on talossa. Kohta se selvis, emäntä kertoi että sehän oli meitsin oma varjo joka oli siinä seinällä !
 
Ha...mua ei naurattanut yhtään vaan tuli sellainen nolo olo. Mua oli juksattu kesken aamu-unien. Meitsi sai kyllä hyvät rapsutukset kun emäntä vihdoin malttoi töhin lähteä mutta ajatus jäi kytemään...illalla mun vuoro juksata emäntää.
 
 
 
"Jotenkin tutun oloinen tunkeilija talossa"


"Nyt onkin jo iltalenkin aika. Aika kivalta näyttää keli. Johdatan meidät järven rannalle, sieltä varmaan löytyy sopiva paikka missä voin juksata emäntää"



"Oliskohan tässä hyvä juksauspaikka"

"Ei se mun pila kyllä tässä ihan onnistu...pitää etsiä parempi paikka"
 

"Tuossa oli kyllä semmoinen kolo...menisköhän se täydestä..."

 
"Hei nyt mä muistan yhden sopivan paikan, siellä se mun kasku onnistuu"
 
 

"Mennään mamma tästä yli, tuolla toisella puolella on yks tärkee juttu...hihi"

 

"Tässä se on ! Kato mamma mikä jännä kolo ! En en työnnä kirsua sinne...voi olla vaikka käärme siellä unillaan"

 


"Ai ! Kafo mamma mua pisti joku ja nyt kieli ifan paksu ja pofket pullottaa!"

"Hää...vitsi vitsi...ei tarvii soittaa lekurille aikaa. Ei mua mikään pistänyt. Eikös olekin mamma hauskoja nämä iltakaskutkin"