Pirtsakka päivä

Me ollaan oltu mamman kanssa tosi pirtsakoita tänään kun täällä on niin harvinaislaatuinen sääilmiö. Tämmönen meitsin suosikki talvikeli kun on yhtä aikaa lunta, pikku pakkanen ja aurinko !

Oltiin pitkällä metsälenkillä ja meitsi pääs eka kerran kävelemään järven jäälle. Aika rannassa kävelin kun ei oo varmuutta onko se jää ihan ohkanen vielä. Hyvin se jää meitsin kesti, kerran vaan räsähti kun mamma astu toisella jalalla jäälle, rajansa se tammikuisella järven jäälläkin.

Oli kiva lenkkeillä metsäpoluilla kun aurinko pilkahteli puiden takaa. Mamma oli pikkasen liian pirtsakka kun se lauleskeli melkein koko metsälenkin. Varmaan se ajatteli ettei siellä metsässä ole muita kuulemassa ja bulldogin tunteita ei näköjään oteta huomioon kun rikotaan toisen sävelkorvaa. 

Mamma lauleskeli niitä kahta sen suosikkilaulua mitä se luulee osaavansa. Toinen on se

reinpoun 'ai sörrendeer...ai sörreeender...' ja toinen maikel jäksonin 'rilleri'.

Tulihan siellä reitillä sitten joku kävelijä meitsin kollegan kanssa. Mamma ei huomannut kun meitsi oli pysähtynyt jättämään tekstaria puskaan ja mamma odotti ja oli  selkä niihin lenkkeilijöihin päin. Just oli menossa kolmas kertosäkeistö rillerissä kun ne ohitti mamman selkäpuolelta. Meitsi huikkais sille mun kollegalle että en tunne tuota joikaajaa mun hihnan päässä, tarttui siihen kesken metsälenkin ja lähti seuraamaan. 

"Pirtsakkaa aurinkopäivää kaikille !"

"On niin kivaa kun aurinko paistaa moneen paikkaan takapihalla !"

"Ahaa mammakin laittaa ulkovaatteita päälle, päivälenkin aika"

"Oi ihana aurinko ja sininen taivas.....ai  mammakin kuuluu olevan tosi pirtsakka kun lauleskelee noita kahta sen lemppari  piisiä"

"Täältä tullaan mamma, mennään vaan metsälenkille ja järven rantaan !"

"Kato mamma hyvin jää kestää meitsin painon !"

"Hui nyt se jää räsähti....ota mamma se jalka pois jään päältä tai varaa sille mikä on siellä rannan puolella !"

"Voi että se mamma jaksaa aina vaan alottaa alusta noi piisin laulamiset...en kyllä tunnusta sitä lauman jäseneksi jos joku tulee vastaan"

"Oli kiva aurinkolenkki ja just ehdittiin, nyt siellä tulee jo pilviä ja kuulemma kohta lumimyräkkää"

Loitsu luontoäidille

Meitsiä pikkasen harmitti tänään kun huomasin lenkillä että ne kivat pöllyävät lumet on melkein poissa ja pelkkää kuraa ja pask....loskaa tilalla. Tuli vaan mieleen että kun ei enää oo pirtsakka talvi niin miksei vois sitten olla jo lämmin kevät.

Ihmiset ei tee mitään asialle että olis jo kevät niin meitsi keksi että bulldogin loitsut vois ehkä auttaa. Pidin lenkin päätteeksi pikkasen puhuttelun sille luontoäidille ja sitten suihkun jälkeen varmuuden vuoksi lauloin vielä kesälaulun. 

Saa nähdä auttaako meitsin loitsut vai pitääkö vaan jatkaa tässä loskassa kulkemista ja odottaa. No meitsi on tehnyt osuutensa kevään eteen, en oo varma kuvittelenko mutta ihan kun puuskatuuli ois heti tyyntynyt ja mammakin luki somesta että jossain päin maata oli aurinko pilkahtanut.

"Krohöm.....arvoisa luontoäiti ! Sulla on pikkasen omituinen huumorintaju kun vuoropäivin päästelet lunta ja vettä"

"Nyt ollaan luontoäiti tirskuttu vatsamakkarat kipppurassa sun sääilmiöille monta kuukautta, jos et laita sitä pirtsakkaa talvea niin heitä meille pikaisesti lämmin kevät, jooko !"

"Hei mitäs mun korvani kuulee.....nyt kyllä puuskatuuli tyyntyi....kiitos luontoäiti nopeasta toiminnasta !"

"Ai luit mamma somesta että aurinkokin paisto jossain....luontoäiti tais uskoo meitsin puhetta. Onks muuten noi varpaanjäljet lattiassa meitsin omia vai mamma sun ?"

"Varmuuden vuoksi laulan vielä kesäisen laulun ja tilaan vanhanajan vaniljaa niin että luontoäitikin kuulee"

Kiireinen vainukoira

Tänään tuli ihan hirrrvee kiire lenkiltä kotiin. Eikä johtunut siitä että kotona olis odottanut joku erikoisherkku maistelijaa, eikä siitä että uusi lelu olis odottanut kaapissa leikittäjää. Ei ollut isäntä tullut kesken päivän kotiin eikä vieraita harrastamaan bulldogin rapsutusta.

Se kiire johtu siitä että mamma luki lenkillä kännykästä säätiedotusta ja kerto että kohta sataa taas vettä ! Meitsillä tuli hirrrvee kiire takapihalle kirmaamaan lumessa ennen kuin ne sulaa pois. 

Meitsi vanittaa lunta, pihalla on kiva juosta kun lumi pöllyää ja on jännää kun omat tassun jäljet jää sinne näkyviin. Joskus leikin vainukoiraa ja seuraan omia jälkiä niin kauan että löydän sen kohdan mistä tulin pihalle. Sitten kun löytyy niin palkitsen itseni menemällä mamman luokse rapsutettavaksi. 

Mammakin tuli tänään takapihalle, sekin halus nähdä vielä kaikki lumet ennen kuin piha on sohkaa ja vettä. Näytin mammalle miten kovaa osaan kirmata ja kuinka taitavasti osaan vainuta omia jälkiä.

"Mitä sanoit mamma ? Kohta sataa vettä....nyt meitsillä tuli kiire takapihalle lumeen kirmaamaan !"

"Jiihuu kato miten kovaa meen ja lumi pöllyää !"

"Oho nyt puolittui näkökenttä !"

"Täältä tullaan, silmä tarkkana !"

"Mamma meitsi vainuaa nyt omat jäljet ja johdattaa meidät takaisin sisätiloihin !"

"Näitä jälkiä kun seuraan niin löydetään mamma takasin kotiin !"

"Aijaa polku johtikin meitsin salaiselle jutskapaikalle....kerrankos sitä vainukoirakin erehtyy"

"Älä oo mamma huolissaan jollei ihan heti löydetä sisälle, mennään viimeistään sitten isännän ääntä kohti kun se tulee töistä"

Riehumaralla-räppiä

Onpas kiva kun mekin saatiin lunta. Nyt sitä on tupruttanut oikein kunnolla. Takapihallakin on lunta melkein meitsin polviin saakka. Pistin tänään lumitanssiksi ja juoksentelin pitkin takapihaa kun oli niin piristävää se lumen pöllyäminen. 

Mammakin oli takapihalla ja teki meitsille pieniä jutskapolkuja jos tarve vaatii. No ei meitsi välttämättä mamman polkuja seuraa mutta olipahan silläkin jotain tärkeää tekemistä.

Mamma sano että meitsillä on selkeesti riehumarallaa-päivä kun oli niin kova meno. Sitten kun lähettiin mamman kanssa päivälenkille niin se jankutti että onhan se mun riehumarallaa jo mennyt ohi ettei tarvii lenkillä kulkee hihna ja hartiat kireenä. 

Lupasin mammalle että liiat energiat on jo riehuttu takapihalla, voidaan lähtee rennolle päivälenkille. Pikkasen ehkä unohtelin lupausta kesken lenkin kun mamma puuskutti perässä, komenteli ja valitti että niskat kramppaa. Meitsin mielestä mamman niskat ei meidän lenkkien takia kramppaa vaan siksi kun se on kattonut liikaa draamaa telkusta ja jännittää niskoilla kaikki ne takaa-ajot ja psykolookiset rillerit. 

Lenkin loppupuolella tuli pitkästä aikaa oman kylän Roope vastaan. Vaihdettiin kuulumiset ja meitsi yritti houkutella sen riehumaralla-rinkiin mutta Roope sano että ei nyt ollut sillä tuulella. Oli kuitenkin kiva nähdä ja ehkä ensi kerralla mennään ringissä peräkanaa.

Kotona kerroin heti Tarjouskaverille että olin nähnyt Roopen. Mamma sattu tulemaan paikalle kesken tarinoiden ja sano että nyt Nero pitää lopettaa kaverin nenälaastarin maistelu !

No pikkasen vaan korjailin Tarjouskaverin naamalla olevaa jeesusteippiä, ihan hyvää hyvyyttäni.

"Jee lunta !!!!!"

"Jou nyt meitsi heittää läppää, teille lumisen biisin räppää"

"Tylsää oli vanhalla nurmella ja vesisateella riehuu,
nyt lumessa soi biisi ja häntäkin liehuu !!"

"Hei muru tiedät missä oon .....tuu räppään niin ojennan kaulan ja sulle biisin laulan !

Mun takapihalle jos tuut, sulle tarjoon ison luun"

"Ai päivälenkille....joo mennään vaan !"

"Täältä tullaan mamma, valmiina lenkille !"

"Joo joo ....riehumarallaa jää takapihalle....hihna löysällä mennään rennolle lenkille !"

"Moikka Roope ! Mitäpäs tässä kummempia, parilla lenkillä ollut tänään ja yhden riehumarallaa-räpin säveltänyt"

"Jaksaisitko Roope meitsin kans pikkasen riehumarallaa !"

"Kato Roope, tästä se lähtis...paino etutassuille ja sitten ponnistetaan takajaloilla niin paljon kun lähtee !"

"Ai tänään ei oo Roope sun riehumarallaa päivä....no ehkä ens kerralla sitten....ja ei sit tarvii välittää vaikka toi mamma valittelee noita niskakramppeja"

"Moikka Tarjouskaveri ! Meitsi näki lenkillä Roopen, se on aina yhtä kiva. Njam...njam....mitenkäs  tää teippi maistuu vähän kuolalle...."

"Ai moi mamma....no en nyt varsinaisesti pureskellut Tarjouskaverin jeesusteippiä...tarkistelin vaan kun oli mennyt vinoon että onkohan silläkin ollut riehumarallaa..."

"Ok sitten....myönnetään....pikkasen maistelin sitä teippiä....ei tuu toistumaan"

"No niin, energiat alkaa olla aika vähissä. Nyt hammastikku ja sitten kunnon päivätirsat"

Sporttisesti kohti Oulun miitinkiä

Meitsillä on ollut sportti viikonloppu. Tai oikeastaan koko perheellä. Mamma on ollut juoksemassa, isäntä salilla ja meitsi hyppinyt esteitä ja juossut koirapuistossa.

Oikeestaan toivoin että koirapuistossa ois ollut kavereita mutta ei näkynyt kolleegoita tällä kertaa. Mamma keksi semmosen leikin että se meni aina jonkun puun taakse piiloon ja meitsi sai mennä etsimään vasta kun olin laskenut kymmeneen. Oli aika helppo löytää mamma piiloista kun se oli leveämpi kun ne koirapuiston puut. Kiertelin muka pikkasen aikaa ympäri koirapuistoa ja nuuhkin reittejä ennen mamman löytämistä niin se luuli että oli vaikeeta löytää ja lemmikki sai virikkeitä.

Kavereista ja virikkeistä tuli mieleen että onneksi mulla on toi mamma sihteerinä. Se on sopinut ja laittanut meitsin kalenteriin Oulun poikien kanssa miitinkin sitten kun mennään Rovaniemelle. Ne Oulun pojat on Hugo ja Vito ja niillä on kans ihan oma blogi:

http://elvistellen.blogspot.com/

Aika jännä nähdä Hugoa ja Vitoa. Meitsi jatkaa sporttailua että pysyy kunto kohillaan. Oulun pojat näyttää niin energisiltä että saatan jäädä lenkkipolulla kolmoseksi jos ihan sohvaperunana loikoilen. 

"Ai tänään sporttaillaan estehyppyjä"

"Haloo kaikki, bulldoggi valmiina vaativiin suorituksiin !"

"Eka este kohta ylitetty !"

"Toka este hoplaa !"

"Asia ymmärretty mamma....meitsi laskee kymmeneen silmät kiinni ja sen jälkeen tulee etsimään minkä puun takana mamma luuraa!"

"Yks...kaks...kolme....mikäs sitten tuleekaan..."

"Ai niin....neljä...viis....kuus...."

"Nyt mammaa etsimään !"

"No ei ollut vaikeeta...tuollahan sen toppatakki näkyy molemmin puolin puuta..."

"No juoksen pikkasen kiertotietä niin mamma luulee että meitsille oli iso haaste löytää se"

Nöyhtänäraportti

Heippa kaikille. Nyt on omituisen rauhallista kun on juhlapyhät takana ja on tammikuu. Kukaan ei ole tulossa kylään eikä me olla menossa minnekään. Mitä nyt oon kuunnellut ihmisten puheita niin aika moni pitää herkuttoman tammikuun. Mammakin oli semmosella monta tuntia mutta luovutti sitten kun pakastimessa pilkisti suklaatuutti hernemaissi-pussin alta. 

Meitsi ei oo herkuttomalla ja mielellään menisin kyläilemään tai vois meillekin tulla joku että olis vähän äksöniä. Päivät mamman kanssa on aika samanlaisia, ei meitsi valita...lenkit on pitkiä ja huikopalaa tulee tasaiseen tahtiin mutta pikkasen vaihtelua olis kiva saada. 

Onneksi tammikuun jälkeen tulee taas Rovaniemen reissu. Siinä sitä on äksöniä moneksi päiväksi kun nähdään pohjosen sukulaisia. Siihen on kuitenkin vielä monta viikkoa. 

Mamma tajus tänään mistä meitsin kenkä...eikun hihna puristaa kun lupas tuoda lähikaupasta pikku pallon ja mentäis iltapäivällä pelaamaan hankipalloa. Siinä oli yksi ehto, meitsi ei sais purra palloa rikki eikä syödä sisältöä. Mamma rupes oikeen kiristään ja uhkasi että jää perjantailuu saamatta jos pallo tahallaan rikotaan.

Arvatkaa miten kävi. No pikkasen pallo meni rikki ja nöyhtänät tuli sieltä ulos. Mamma kuulusteli että tahallaanko rikoin sen pallon. Meitsi sai onneksi mamman uskomaan ettei ollut tahallinen teko ja yhtään nöyhtänää en syönyt. Perjantailuu tuli ihan ajallaan. 

"Huoh....oisko mamma mitään äksöniä tähän hiljaiseen tammikuun perjantaihin ?"

"Joo olen mamma korva tarkkana....kerro vaan ohjeet siihen hankipalloon ! No en tietenkään  riko uutta palloa enkä syö nöyhtänää"

"Jooh...valmiina hankipalloon ja säännöt tallennettu bulldogin lähimuistiin !"

"Onpas kiva pelata pitkästä aikaa !"

"Yrittäiskö takajalkapotkua..."

"Hyvin kulkee pallo....mutta mamma unohti kertoo missä on maali"

"Hyvin heitetty mamma...meitsi on maalivahti !"

"Kohta torjuttu !"

"Joo mee vaan mamma laittamaan kahvit kiehumaan....meitsi pelailee sillä aikaa itsekseen"

"Moi mamma....ai mikä nöyhtänä..."

"Joo katsos....tuota...näetkö ton meitsin hampaan....just kun olin kuljettamassa palloa tähän kuistille niin hammas jotenkin uppos siihen palloon ja kun yritin irrottaa otetta niin se hammas jäi jumiin ja pallo repeili ja...."

"Ehheh.....mamma uskoi mun raportin...siellä se kaivaa kaapista jo perjantailuuta"

"Uskottava raportti on kaiken aa ja oo !"

"Valtakunnassa kaikki hyvin !"