keskiviikko 11. helmikuuta 2015

Kevättä etsimässä

Mitähän se emäntä taas touhottaa kun en pysy yhtään kärryillä. Kahtena päivänä peräkkäin tullut toimistolta kotiin ja kiire on ollut lähteä meitsin kanssa lenkille, kuulemma kevättä katsomaan. Yritin tähyillä eilen koko lenkin ajan missä se kevät oikein on ja miltä se näyttää. En huomannut mitään erityistä eikä muuten emäntäkään maininnut asiasta mitään. Pettymys oli tietenkin suuri kun en saanut tavata kevättä.
 
Tänään sama juttu emännän ilmestyessä iltapäivällä kotiin:*nyt Nero lähdetään katsomaan kevättä !*
Olin kyllä hieman varautunut kun lähdettiin ulos, näinköhän se kevät on siellä lenkkipoluilla tänäänkään.
 
Muutenkin se kevät on ollut puheissa koko viikon.
"Kevät kun tulee"...on siis tulossa vissiin ihan meille kotiinkin käymään.
"Keväällä on kivempaa"...onkohan se vähän sama juttu kun emäntä usein puolustautuu että blondeilla on kivempaa.
"Kevätsiivous"..vissiin se kevät tarttuu sitten imurin varteenkin.
"Kevään korvalla"...ohhoh, voi toista.
"Kevät-takki, kevät-kengät"...kappas oikein oma vaatemerkki
"Kevät-väsymys"...ei ihme että väsähtää kun on noin monipuolinen
 
 


"Ei täältä mun tähystykiveltäkään mitään kevättä näy ! Huh kylläpä kuumottaa pakaraa"


"Ei näy kevättä vaikka kuinka siristelis ! Kylläpä häikäisee."

"Varo mamma tässä on tosi liukasta kun on lumi sulanut jääksi ! Ei kyllä vieläkään ketään kevättä näköpiirissä ?"

"Tässäkin on tullut jään alta vesi näkyviin ! Aika jännnä juttu"


"Nuuh...nuuh....nyt kyllä tuoksuu grillille ! Eikun hajua kohti ja kevät saa olla missä lystää !"

"Täällä se tuoksu tuli ! Makkarat on jo syöty. Olisko ollut itse Kevät grillaamassa ?"


"No nyt on joku ruikkinut korkealle ! Kevään merkki !"


sunnuntai 8. helmikuuta 2015

Evakossa


Arvaatka mitä emäntä kertoi tänään ! Meitsin blogi on täyttänyt helmikuun alussa vuoden ! Eihän se niin päivälleen mutta ihmettelen että nyt vasta ottaa asian esille, viikko vuosipäivän jälkeen ! No hyvä kun edes nyt, pitäähän blogin vuosipäivää juhlia !
 
Mikä olisikaan parempaa juhlintaa mun ehdoilla kuin paljon huomiota, rapsutuksia ja välipalan välipalaa ! En taaskaan ymmärrä emännän logiikkaa, yleensä se on niin perso juhlille...eikä vähiten sen takia että saa itsekin syödä herkkuja ilman huonoa omaatuntoa. Juhlat poikkeaa arjesta juuri siinä että arkena syödään herkkuja huonolla omalla tunnolla ja kalorien eteen laitetaan miinusmerkki.
 
Vuosipäivän julistamisen jälkeen menin tietty odottelemaan tarjoilua ja huomiota näkyvälle paikalle. Tämä päivä meni kuitenkin ihan muissa merkeissä kuin juhlimisen. Emäntä oli päättänyt että nyt on siivouspäivä ! Me oltiin isännän kanssa molemmat pettyneitä mutta minkäs teet kun emäntä on jotain päättänyt. Meille kyllä luvattiin sitten toivomus-ateria iltapäivällä. Isäntä halusi maksapihvejä ja perunamuussia paistettujen sipulirenkaiden kera. Meitsi tilasi maksasta makupaloja ja siankorvaa. Toiveemme toteutettiin, ei me valiteta kun vaan tylsästä juhla-ohjelmasta, ruoka oli maittavaa.
 
Ai niin, meitsi haluaa kiittää kaikkia, jotka on halunneet lukea mun juttuja. Emäntä kertoi eilen kummipoikansa kastajaisjuhlista tullessaan, että eräs herrasmies ja vaimonsa kertoivat lukevansa kaikki mun jutut ja odottavat päivittäin, jos tulisi uusia seikkailupäivityksiä. Meitsilläkin tuli hyvä mieli tuosta palautteesta, emäntä nyt tietty lesoili niin kuin se olis jotenkin sen ansiota. No...ei se ole multa pois jos emäntä iloitsee. Hyvällä päällä se ei laske omiaan eikä meitsin kaloreita.
 
Kiitos kaikille muillekin lukijoille ja kivoille blogikamuille. Toivottavasti pysytte edelleen kelkassa, kesä kun tulee niin mulla on paljon taas kalajuttuja kerrottavana.
 
 
"Tänään juhlitaan blogin yksivuotispäivää ! Mitäs on ohjelmassa, tänne saa tulla antamaan rapsutuksia ja herkkupaloja !"
"Vai pelataanko juhlan kunniaksi karvapalloa !!"

"Hä siivouspäivä ??!!"

"Mamma imuroisit huolellisemmin...kyllä meitsi jemmat tietää jos tulee tylsää"
 
 

"Peti oli joutunut siivouspäivänä ulos tuulettumaan, mentiin luun kanssa evakkoon vara-Tyttiksen päälle"

"Nyt se imuri tulee suhisemaan samaan huoneeseen, pakko evakuoida luu olkkariin"


"Tässä on hyvä luunsyöntipaikka, vaikka emäntä on eri mieltä"

"Siivoukset tehty ja toiveruoka emännältä saatu. Oli juhlapäivän tuntua kun ruokalevolla sain paistatella talon ainoalla aurinkoisella paikalla"













perjantai 6. helmikuuta 2015

Taakanvetoa

Oppia ikä kaikki, niin se emäntäkin välillä sanoo. Eilen oli se päivä kun emäntä ilman lupaa meni toimiston jälkeen kuntosalille ja ei sen jälkeen meinannut meitsiä rapsutella. Ihan vaan itseään tuijotteli peilin edessä ja oli näkevinään selvän muutoksen kehossaan, allit muka kiinteytyneet ja perunapelto tullut vatsamakkaroiden tilalle. Ja kaikki tämä 45 minuutissa !
 
Mutta se oppi ja opetus...se piilee siinä kun emäntä eilen  patsastelun jälkeen katsoi telkkaria ja meitsin piti punkea sen syliin istumaan että sain huomion ja rapsutuksia ! Ensin jo luulin ettei mun viesti mennyt perille, meitsille kuuluu 100 % huomio arki-iltaisin ja viikonloppuna tietty ympäri kellon.
 
Oli se mun message kuitenkin vaikuttanut koska tänään emäntä tuli toimistolta jo auringon paistaessa ! Lähdettiin yhdessä aikaiselle iltalenkille, enpä vaan arvannut että päämääränä oli mennä kukkulan päälle,  missä yleensä isäntä on meitsin hihnan päässä.
 
Kukkulalle on aika jyrkkä nousu, eihän se emäntä pysy tasaisellakaan meitsin vauhdissa. Nyt olisi oltava tarkkana ettei emännällä kunto petä.
 
 

"Hopi hopi mamma, nyt mennään vauhdilla ylöspäin ettei ala sutimaan !"


"Odotan odotan...liukuuko mamma sun kengänpohjat vai mikä hätänä kun matka ei etene"

"No niin...enää olis 20 metriä kukkulan päälle, kannattaisko sun mamma kuitenkin nousta konttaus-asennosta niin ehditään valoisaan aikaan"

"Yks...kaks....kolme...nelj....ihan rauhassa...kohta mamma on jo samalla tasolla"


"Tasaisella ollaan ja matka jatkuu !"

"Hä...mamma meni väärältä puolelta puuta, se ei koskaan opi"



"Mamma hei vink vink....a) oikealta puolelta b) vasemmalta puolelta ??"

"Ai takaisin päin ! Jes kivaa.... alamäkeä tiedossa ! Jo helpottaa taakka !"


"Helppo rasti tuollainen alamäki, emäntäkin pysyy paremmin matkassa !"
 


"Kohta ihan omalla koti-tiellä ja edelleen alamäkivoittoista, huh huh tekee hyvää taakan-vedon jälkeen"

"Kaikki hyvin ? Kohta ollaan kotona lihapatojen ääressä"



torstai 5. helmikuuta 2015

Bulldogin ehdoilla

Tämä viikko on mennyt arkisten askareiden parissa. Normaalin päivävahtimisen (lakanavahti) lisäksi on ollut kynsihuoltoa ja telkkarin katselua. Tänään jouduin odottamaan emäntää normaalia pidempään töistä koska se oli mennyt toimiston jälkeen kuntosalille. Mulle olis kuulunut kertoa ja lupa pyytää jos odottaminen venyy. Isäntä tuli ajoissa meitsin kanssa lenkille mutta silti...luulis emännällä olevan kova ikävä kun on koko päivän erossa. Sitten vaan menee salille...miten se pystyy...ja kehtaa...
 
Viiden jälkeen tuli ovet rytisten kotiin ja heitteli treenikassin lattialle. Sellanen leso ilme naamalla, luuli varmaan että nyt sieltä itse fitness-emäntä saapui. Ei edes ekana rapsuttanut meitsiä vaan alkoi peilin edessä venyttelemään. Ehdin siinä huomata että ei se kyllä sen enempää fitnesiltä näyttänyt kuin aamulla lähtiessä.
 
Onneksi meitsi tietää keinot miten sen huomion saa silloin kun emäntä on omissa ajatuksissaan.
Piti vain odottaa että se siirtyy telkkarin äärelle, sitten alkaa meitsi-show.
 
 
 
"Kynsihuollon aika, mulla on pidemmät huoltojen välit kuin emännällä"
 


"Nyt jollei se emäntä huomaa meitsiä niin se on tullut sokeaksi"

"On se vaan sinnikäs kun yrittää vielä keskittyä vain telkkarin katsomiseen"

"Nysse emäntä väittää ettei näe ollenkaan telkkaria, suosittelen optikolla käyntiä"

sunnuntai 1. helmikuuta 2015

Ei mennyt putkeen

 
Semmoinen ikävä taka-isku tuli netti-treffeille, että Dora ei päässytkään tulemaan tänään. Sovittiin että nähdään sitten heti uuden tilaisuuden tullen kun molemmille sattuu sopiva aika. Emäntä sanoi että ei saa Nero masentua, elämässä tulee välillä taka-iskuja. Lupasi viedä sitten meitsin netti-treffien sijasta sokkotreffeille koirapuistoon. Sinne sitten matkattiin iltapäivällä katsastamaan löytyisikö seuraa, jollei nyt tyttöjä niin vois vaikka äijäporukalla kirmailla koirapuistoa pitkin ja poikin.
 
"Uutinen treffien peruuntumisesta lamautti hetkeksi. Onneksi oli petivaatteiden vaihtopäivä niin sain vastaanottaa uutisen aamupäivällä lakanoissa loikoillen"


"Koirapuistossa heti pika-tarkistus olisiko ketään muita"

"Mamma mamma...täällä ei oo ketään kavereita !"

"Oli pakko alkaa keksimään omaa ohjelmaa. Ekana harjoittelin yhden jalan varassa tasapainottelua. Aika hyvin meni !"

"Sitten menin emäntää puskaan piiloon. Suljin vielä valkoisen puolen silmän ettei se paljastais mun piilopaikkaa"

"Kato mamma meitsi pomppii !"

"Jänöjussi !"

"Hei löysin risun, nyt karkuun ! Ai isäntä kielsi juoksemasta risun kanssa ettei käy vahinkoa"

"Leikittiin sitten isännän kanssa risun metsästystä"


"Risunyrkkeilyä !"
"Risujumppaa !"



"Koirapuiston jälkeen oli vuorossa lohturuokaa treffien siirtymisen johdosta. Naudan keuhko tuli sopivasti siirtämään  ajatukset treffeistä ruokaan. Kyllä se toimi !"


"Njam njam....ei oo paha mieli....treffit sitten joku toinen päivä"


Viisi tuntia netti-treffeille

Sunnuntai-aamun totuttu lepohetki loppui lyhyeen kun emäntä muistutti, että tänään iltapäivällä on ne mun netti-treffit Dora-bulldogin kanssa ! Mulla meinas mennä pussilakana väärään kurkkuun kun säikähdin niin kovasti. On se vaan niin jännä paikka, mennä jonkun bulldoggikaunottaren kanssa ensi-treffeille. Onneksi mamma lähtee mukaan, ja isäntäkin.
 
Emäntä alkoi aamusta jo ohjeistamaan treffejä varten. Ei saa kuulemma suoraan lakanoista lähteä treffeille ettei henki haise uniselle. Eikä saa syödä kalaa ennen lähtöä ja hammastikkua pitäis pureskella autossa,  matkalla treffeille. Näin kuulemma on sitten raikkain mahdollinen hengitys kun kuitenkin kuonotellaan Doran kanssa. Mamma arveli että pusut voi jähdä vähiin jos treffeille menee tonnikalaa syönyt, juuri lakanoista noussut bulldoggi.
 
Emäntä kaiveli aamusta jo mun harjaakin laatikosta. Turkki pitää laittaa kuntoon ennen treffejä. Ihan turhaa se mun mielestä on koska tiputin jo kaikki irtokarvat pussilakanalle siinä aamun uutisten yhteydessä.
 
Ai niin vielä yksi tärkeä treffi-ohjeistus tuli emännältä, ei saa pureskella leluja ja luita tässä aamupäivällä. Meitsi nielee aina ilmaa pureskelun yhteydessä ja siitä kärsii sitten koko lähipiiri. No koirapuistoonhan me ollaan menossa, tuskin siellä kukaan osaa yhdistää juuri meitsiin ne paineen tasaukset. Paitsi tietty jos ollaan Doran kanssa kahdestaan, mutta silloinhan voin vaan sanoa Doralle että ei se haittaa, mullekin tuttu tuo vaiva.

"Ai tänäänkö ne netti-treffit on ??!! Hui nyt alkoi jännittämään !"

"Tässä se hengitys raikastuu kun vähän lunta pureskelee !"


"Nyt täällä on treffi-valmis bulldoggi, ei tuoksu lakanalle enää hengitys ! "


"Vielä kaulan huuhtelu lumella...sinne oli roiskunut emännän jogurtin jämät !"


"Oonko mamma nyt tarpeeksi puhdas treffeille ?"


"Tämän laukan mä näytän Doralle, voi kyllä olla että ne ilmanpaineet tasaantuu tässä loikassa "

"Ei haittaa, jos se Dora tykkää vauhdikkaista bulldogeista niin varmaan saan pinnoja !"

"Tämän näytän myös, etutassujen varassa juosten. Pitää vaan varmistaa ettei Dora ole liian lähellä takana"
"Nyt pitää mennä pariksi tunniksi lepäilemään että jaksaa sitten näyttää loikat ja kiihdytykset. Jännittää vaan niin kovasti"