Kevättä etsimässä

Mitähän se emäntä taas touhottaa kun en pysy yhtään kärryillä. Kahtena päivänä peräkkäin tullut toimistolta kotiin ja kiire on ollut lähteä meitsin kanssa lenkille, kuulemma kevättä katsomaan. Yritin tähyillä eilen koko lenkin ajan missä se kevät oikein on ja miltä se näyttää. En huomannut mitään erityistä eikä muuten emäntäkään maininnut asiasta mitään. Pettymys oli tietenkin suuri kun en saanut tavata kevättä.

 

Tänään sama juttu emännän ilmestyessä iltapäivällä kotiin:*nyt Nero lähdetään katsomaan kevättä !*

Olin kyllä hieman varautunut kun lähdettiin ulos, näinköhän se kevät on siellä lenkkipoluilla tänäänkään.

 

Muutenkin se kevät on ollut puheissa koko viikon.

"Kevät kun tulee"...on siis tulossa vissiin ihan meille kotiinkin käymään.

"Keväällä on kivempaa"...onkohan se vähän sama juttu kun emäntä usein puolustautuu että blondeilla on kivempaa.

"Kevätsiivous"..vissiin se kevät tarttuu sitten imurin varteenkin.

"Kevään korvalla"...ohhoh, voi toista.

"Kevät-takki, kevät-kengät"...kappas oikein oma vaatemerkki

"Kevät-väsymys"...ei ihme että väsähtää kun on noin monipuolinen

 

 



"Ei täältä mun tähystykiveltäkään mitään kevättä näy ! Huh kylläpä kuumottaa pakaraa"




"Ei näy kevättä vaikka kuinka siristelis ! Kylläpä häikäisee."



"Varo mamma tässä on tosi liukasta kun on lumi sulanut jääksi ! Ei kyllä vieläkään ketään kevättä näköpiirissä ?"

"Tässäkin on tullut jään alta vesi näkyviin ! Aika jännnä juttu"



"Nuuh...nuuh....nyt kyllä tuoksuu grillille ! Eikun hajua kohti ja kevät saa olla missä lystää !"



"Täällä se tuoksu tuli ! Makkarat on jo syöty. Olisko ollut itse Kevät grillaamassa ?"



"No nyt on joku ruikkinut korkealle ! Kevään merkki !"