perjantai 6. helmikuuta 2015

Taakanvetoa

Oppia ikä kaikki, niin se emäntäkin välillä sanoo. Eilen oli se päivä kun emäntä ilman lupaa meni toimiston jälkeen kuntosalille ja ei sen jälkeen meinannut meitsiä rapsutella. Ihan vaan itseään tuijotteli peilin edessä ja oli näkevinään selvän muutoksen kehossaan, allit muka kiinteytyneet ja perunapelto tullut vatsamakkaroiden tilalle. Ja kaikki tämä 45 minuutissa !
 
Mutta se oppi ja opetus...se piilee siinä kun emäntä eilen  patsastelun jälkeen katsoi telkkaria ja meitsin piti punkea sen syliin istumaan että sain huomion ja rapsutuksia ! Ensin jo luulin ettei mun viesti mennyt perille, meitsille kuuluu 100 % huomio arki-iltaisin ja viikonloppuna tietty ympäri kellon.
 
Oli se mun message kuitenkin vaikuttanut koska tänään emäntä tuli toimistolta jo auringon paistaessa ! Lähdettiin yhdessä aikaiselle iltalenkille, enpä vaan arvannut että päämääränä oli mennä kukkulan päälle,  missä yleensä isäntä on meitsin hihnan päässä.
 
Kukkulalle on aika jyrkkä nousu, eihän se emäntä pysy tasaisellakaan meitsin vauhdissa. Nyt olisi oltava tarkkana ettei emännällä kunto petä.
 
 

"Hopi hopi mamma, nyt mennään vauhdilla ylöspäin ettei ala sutimaan !"


"Odotan odotan...liukuuko mamma sun kengänpohjat vai mikä hätänä kun matka ei etene"

"No niin...enää olis 20 metriä kukkulan päälle, kannattaisko sun mamma kuitenkin nousta konttaus-asennosta niin ehditään valoisaan aikaan"

"Yks...kaks....kolme...nelj....ihan rauhassa...kohta mamma on jo samalla tasolla"


"Tasaisella ollaan ja matka jatkuu !"

"Hä...mamma meni väärältä puolelta puuta, se ei koskaan opi"



"Mamma hei vink vink....a) oikealta puolelta b) vasemmalta puolelta ??"

"Ai takaisin päin ! Jes kivaa.... alamäkeä tiedossa ! Jo helpottaa taakka !"


"Helppo rasti tuollainen alamäki, emäntäkin pysyy paremmin matkassa !"
 


"Kohta ihan omalla koti-tiellä ja edelleen alamäkivoittoista, huh huh tekee hyvää taakan-vedon jälkeen"

"Kaikki hyvin ? Kohta ollaan kotona lihapatojen ääressä"



14 kommenttia:

  1. Kyllä seon rankkoo joskus tuo koeranelämä! Ja varsinnii vielä jos ee emäntä erota oekeeta ja vasenta. Nuin sitä kääp meelläe joskus. Eläppä nuihen kansa sittä...huoh...
    Onneks piäsittä turvallisesti kottiin:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onhan se joskus rankkaa vetää taakkaa perässä ja samalla vahtia että menee
      emäntä oikealta puolelta puiden ja liikennemerkkien
      t. Nero

      Poista
  2. Kyllä se emäntä siitä koko ajan kuntoutuu! Ja jos ei, niin pian on kevät, ja se saattaa hurahtaa vaikkapa rullaluisteluun. Sitten vetojuhtailukaan ei tunnu missään! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei taida niin kovasti kuntoutua että meitsin vauhdissa pysyis, autolla ehkä :)
      t. Nero

      Poista
  3. Kuule Nero, laitas ostoslistalle ahkio ja valjaat. Pääset tosi helpolla, kun istutat mamman ahkioon ja vedät sitä perässäs. Se on kevyttä puuhaa hyvällä lumella. Alamäessä sitten vain hyppäät mamman syliin ja huristelette kotiin ; )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika hyvä idea, viimeistään ensi talvena pitää koittaa :)
      t. Nero

      Poista
  4. Nerohan voisi toimia pulkan vetäjänä, niin ei tarvitsisi emännän matkassa pysymisestä huolehtia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se jonkinlainen ahkio pitää varmaan hankkia :)

      Poista
  5. Intervalliharjoitukset on aina paikallaan, mutta onpa teillä siellä sohjoistakin keliä paikka paikoin. Hoitaako palvelusväki kunnolla sun tassut, jos joudutte suolattua reittiä menemään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika harvoin täytyy mennä suolattuja reittejä, tassut on ollut hyvässä kunnossa.

      Poista
  6. Hauska "sarjakuva"! Oikein hymyä tuli huuleen, kun katselin ja luin teidän seikkailuja. Onneksi Nero on kokoisensa, toista se olisi chihun apu...
    Mieleen tuli myös ajat kauan sitten, jolloin kaksi lapinkoiraani olivat vetojuhtana, kun ei tämäkään mamma meinannut päästä mäkiä ylös.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lapinkoiralla sitä varmaan on myös isot voimat ! Luulenpa kun bulldoggi on tunnettu jääräpäisyydestään niin sitten kun lyötäis reki ja valjaat niin jäis paikalleen tönöttämään :)

      Poista
  7. Mukavaa, että teillä on noita maastonvaihteluita. Me kun ollaan semmoisia tasamaan tallaajia. Täällä taitaa yhdellä kuntopolulla olla mäki ja siinäkin menee talvisin latu. No, eipä tartte kiskoa emäntää ylöspäin, muuten kyllälin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä Vantaalla riittää kyllä paljon erilaisia lenkkeilymaastoja, korpimetsääkin aika lähellä jos haluaa lähteä seikkailemaan :)

      Poista