perjantai 9. joulukuuta 2016

Ruoka aina mielessä


Perjantai-ilta ja mamman kansssa odotellaan isäntää. Se on punttiksella ja on luvannut tuoda meille herkkuja sitten kun tulee kotiin. Mammalle semmosta taikkua kolmella silillä, isännälle myös taikkua mutta vaan yhdellä silillä. Meitsi saa semmosen burritoksen eläinkaupasta, siellä on lihaherkkua sisällä.

Tällä viikolla oli ylimääräinen vapaa-päivä isäntäväellä kun oli se itsenäisyysjuhla. Oli kivaa viettää laatuaikaa ja mammankin kanssa aikaa. Meillä oli vieraita pyhäpäivänä, mamma leipo torttuja. Vieraat söi yhdet, isäntä yhden ja mamma loput pelliltä.

Nyt kun mamma odottaa sitä isännän tuomaa taikkua ja on tosi nälkäinen niin sen pitää keksiä koko ajan puuhaa ettei tule pahalle päälle. Tässä odottaessa se alko muistuttelemaan meitsille että joulu on tulossa. Parasta kuulemma on ne vapaa-päivät ja ruoka niin kuin meitsillekin. Lahjoja ei tarvii sille ostaa kun on aikuinen (vanha).

Mamma on tänäkin vuonna sanonut isännälle monta kertaa ettei sitten mitään lahjoja tarvii...paitsi yksi. Se on semmonen irtokarkki-kokoelma minkä se aina haluu jouluna. Siihenkin on selkeät säännöt. Ei missään nimessä saa olla puolta kiloa niin kuin isäntä on monesti antanut. Sitten kun tulee kaksisataa grammaa niitä karkkeja niin loukkaantuu että mitä se pukki oikein pihtailee.

Meitsi on tänään ottanut vastuun ja yrittää viihdyttää mammaa ettei se muista olla niin nälkäinen ja kärttyinen  taikkua odotellessa. Pistin tanssinäytöksen pystyyn ja sanoin mammalle että tanssihan sinäkin niin menee hetkeksi ruoka pois mielestä.

"Vieraille yhteensä kaksi, isännälle yksi...ja montakos mammalle jää..."

"Kohta mamma se isäntä tulee ruokien kansssa ja sitten taas ilmestyy hymy naamalle !"


"Eiköhän mamma pistetä tanssiksi niin ei ole niin pitkää tuo ruoan-odotus-aika"



"Pistä mamma jaloilla koreasti niin menee odotusaika nopeasti !"



lauantai 3. joulukuuta 2016

Pentutreffeillä

Mukavasti alkoi tämä lauantai. Meitsi sai kutsun pentutreffeille ! Siinä naapurissa on se Aava-tyttö, me ollaan vaan kerran aikaisemmin nähty pikaisesti. Onneksi oli puolen tunnin varoaika, ehdin siinä suunnitella kaikenlaista pentutreffejä varten.

Meitsillä on velvollisuus kokeneempana neuvoa pentuja, ainakin meidän oman kylän tavoille.
Niin ja sitten on se turvallisuuskysymys, eihän nuo pennut osaa varoa mitään jollei etukäteen varota.

Listasin sitten mielessäni tärkeimmät neuvot, mitkä tuli ekana mieleen:

-ei saa rynnätä lenkillä semmosen hajun perään mikä on kauempana kuin hihna riittää
-pitää odottaa paikallaan kun isäntäväki kerää jutskan pussiin
-jos jymähtää pitkäksi aikaa paikalleen nuuhkimaan ja analysoimaan hajuja,  sanotaan junnaajaksi
-jos menee vauhdilla ja hihna kireällä sanotaan vouhkaajaksi

Olishan se lista vaikka kuinka pitkä mutta ei kaikkea voi noin nuorelle kerralla opettaa.
Näin jo mielikuvissa miten Aava istuu söpönä meitsin edessä ja kuuntelee hievahtamatta,
korvat tarkkana meitsin opetuksia.

Se ei vaan mennyt ihan niin se pentutapaaminen kun olin suunnitellut. On se Aava yhtä söpö ja kiva kun muistelinkin mutta eihän se malttanut yhtään kuunnella neuvoja. Oli vaan ihan duracel ja sähikäinen. Aina kun Aava hyppeli meitsin kohdalla yritin alottaa neuvomisen mutta sitten huomasin että se oli jo kuulomatkan ulkopuolella.

Kivaa oli kuitenkin olla pentutreffeillä ja on siinä Aavassa selvästi ainesta vaikka meitsin tyttöystäväksi sitten kun aikuistuu. Tai kaikki tytöt joutuu tietysti ensin jonon päähän ja siitä voi sitten edetä tyttöystäväksi, harva on päässyt jonossa etuilemaan. Siihen tarvii jo lahjontaa, vaikka lihaisa ydinluu.

"Moikka Aava, istutko nyt siihen niin meitsillä on pari neuvoa !"

"Eikun oikeesti Aava...istu nyt jooko kuuntelemaan"

"Jos se rauhottus kun vaihdetaan paikkaa"

"Nero kato täällä !!!!"


"Hei Aava...istu nyt hetkeksi...meitsillä on pari neuvoa..."


"No vihdoin....kuule Aava kun meet lenkillä niin..."


"....no just... et sit malttanut kuunnella..."


"Hoop....osaa meitsikin seisoo kahdella jalalla !"

"Kato Aava, kannattaa myös vauhdin lisäksi opetella tää jarrutustekniikka !"

"Ai et tarvii jarruja..."

"No tätä Aava just tarkotin...jollei ole jarruja niin tulee yhteentörmäys"




"Hei Aava....koirien oikeesti...pysähdytään hetkeksi"



"Oisko sulla nyt aikaa kuunnella vanhemman neuvoja ?"


"Jaa ei sitten ollut aikaa...."

"Kiitos Aava pentutreffeistä, meitsin on pakko lähtee nyt lepäilemään. Tuohon taidan jättää käyntikortin niin ota sitten yhteyttä jos tarviit vanhemman neuvoja tai haluut jonotusnumeron mun tyttöystäväksi"

"Ai moikka naapuri ! Ihan vaan vinkiksi jos oot menossa Aavan kanssa leikkimään...varaa ennen ja jälkeen puolenpäivän tirsat että jaksat sen sähikäisen vauhdissa"

"Kivat oli treffit, mamma herättele sitten iltapalalle"

keskiviikko 30. marraskuuta 2016

Asennushommissa


Kerrankin tapahtuu jotakin myös keskellä viikkoa. Isäntä oli tänään aamupäivän kotona ja emäntä iltapäivän lomalla. Ei ne ihan huvikseen kotona viettäneet aikaa vaan sen takia kun tänään asennettiin jotkut ilmapumput. No ei se isäntäväki edes itse niitä asentanut vaan olivat meitsin seurana kun tuli asennusmiehet. Meinasivat että meitsiä jännittäis liikaa kun kaksi vierasta ihmistä kolistelee päivän täällä.

Olishan se riittänyt kun olis isäntä tai emäntä ollut vartin kotona ja esitellyt ne asentajat. Meitsi olis kyllä pärjännyt sitten koko päivän kun vaan asentajat olis vuorotellen rapsutelleet ja ehkä välillä pieniä herkkupaloja tarjonneet.

Pikkunen suunnitteluvirhe kävi isäntäväelle kun eka vuoro oli isännällä ja iltapäivävuoro mammalla, olis pitänyt olla toisinpäin. Meinaan  asentajat kun oli saaneet urakan valmiiksi niin ne alko näyttämään mammalle niitä kaukosäätimen käyttöohjeita ja valikkoja. Molemmat ilmapumput on erilaisia kun mamma ei halunnut olkkariin rotiskoa vaan piti olla pieni ja näkymätön.

Kaksi erilaista ilmapumppua, kaksi erilaista kaukosäädintä ja valikkoa. Kuulin kun mamma alko hymisemään jo ekan säätimen ohjeistuksessa, siinä kohdassa kun asentaja alkoi näyttämään niitä vaihtoehtoja. Oli puhallusta eteen ja sivulle, kosteudenpoistoa ja automaattisäätöä ja vaikka mitä.
Mamma hymisee aina kun se ei ymmärrä eikä jaksa keskittyä


Toisen säätimen kohdalla mammalla oli hyminän lisäksi harhaileva katse. Semmonen katse sillä on aina kun ei jaksa enää ollenkaan kuunnella.

No onhan onneksi ne manuaalit mistä isäntä voi sitten tarkistaa ohjeet.

"Pitää kuunnella korva tarkkana kun asentajat tekee pihalla hommia"

"On ne vilkkaita asentajia kun ei meitsi meinaa pysyä mukana"

"Kato mamma se rotisko on jo valmiina !"
"Ja nyt on mammankin pumppu seinällä!"




"En mamma osaa auttaa rotiskon säätimen  kanssa, meitsi on koira !"


"Ai eikö tämä olkkarin säädinkään usko mamman käskyjä..."




"No vaikka oon koira niin sen verran arvaan että se pitäs ehkä suunnata siihen puhaltimeen eikä takapihan kukkapenkkiin"













lauantai 26. marraskuuta 2016

Pillerin piilotusta


Meitsillä on ollut vilkas loppuviikko. Tarkemmin sanottuna aineenvaihdunta on ollut tavallista vilkkaampaa, mamma kutsuu sitä ripuliksi.

Mamma on ollut huolissaan ettei tule bulldogille nestehukkaa ja aloitti meitsille erikoisruokavalion. Se on herkkua...keitettyä kanafilettä, kanalientä, riisiä, kermaviiliä ja raejuustoa. Siinä on vaan yksi pitkä miinus, se pilleri minkä mamma aina yrittää piilottaa sinne sekaan. Kuulemma pilleri kovettaa vatsaa.

Meitsi on kehittänyt monta jemmaa poskessa sille pillerille, siellä on helppo säilyttää niin kauan kun mamma lopettaa kyttäämisen ja kääntää selän. Sitten sen pillerin voi vaikka sylkäistä viltin mutkaan, mamma ei huomaa kun se puistelee viltin  kuistilla ja  pillerin pihalle. Se on sitä elämän kiertokulkua.

On se mamma toisestakin asiasta huolissaan kun meitsillä on ripuli, nimittäin kodin matoista. Se käänsi matot rullalle kun menivät isännän kanssa töihin. Sano isännälle että nyt Nero ei ripuloi matoille vahingossa. Meitsi voi kyllä kertoo ettei ole vahinko jos teen vatsataudissa jutskat matolle vaan ihan tarkotuksella.

Tämä on ollut onneksi semmonen hallittu vatsatauti, koko päivän pärjäsin ja ei tullut mattorullille eikä muuallekaan mitään ylimääräistä. Mamma nuuskutteli heti ovesta tullessa että mitenkäs se Nero täällä pärjää...ja sano ennen kuin edes näki että no nyt on hajusta päätellen tullut iso vahinko jonnekin. No eipä ollut, se oli vaan ihan hallittua ilmanpaineen tasausta ja vatsataudista johtuen  tavallista enemmän aromeja.




"Mamman tekemässä bulldogin erikoisruokavaliossa on paljon kanaa ja lientä riisipedillä"


"Loppusilauksen antaa hyla kermaviili"

"Ja sitten alkaa se pillerin piilotus"

"Ensin pilleri murskataan, tai ainakin yritetään"

"Sitten se kahteen osaan murskattu pilleri sirotellaan annokseen"


"Sitten vielä hämäykseksi tilkka kermaviiliä ja pillerin piilotus lusikkaa käyttäen"

"Mamma ei millään pahalla mutta se pillerin puolikas näkyy tänne saakka, hyi"


"No syödään nyt siitä pillerin puolikkaiden ympäriltä, hyvää on"

"Nyt se mamma käänsi selän....pilleri posken mutkaan..."

"Tuossa takahampaan ja poskinahkan välissä on hyvä piilo pillerille...."

"Joo mamma,  kiltti bulldoggi söi molemmat pillerin puolikkaat !"

"Nyt se mamma lähti, ensin pillerin piilotusta viltin mutkaan ja sitten kuuntelemaan mamman ohjeet ripulipäivää varten"

"Kjeh...kjeh...tässä on kyllä hankala tehdä jutskat kun on niin kapealla rullalla"

"vitsi...vitsi..."


"hmmppphhh.....tässä on parempi asioida jutskan yllättäessä..."

"hehe mamma, vitsi taas !"


sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Jalkarättejä

Mikähän siinä on kun meitsiä nukuttaa aina niin kovasti räntäsateella. Aamulla oltiin isännän kanssa lenkillä ja räntää tuli, niitä semmosia jalkarättejä. Yhtään ei huvittanut lenkkeillä kun jalkarätit kasteli turkin. Oli niin kivaa palata lämpimään kotiin ja aamupalalle. Sen jälkeen takaisin lakanoihin odottamaan parempaa päivää.

Aina ei kuitenkaan mene ajatukset yhteen mamman kanssa. Se herätteli meitsin puolilta päivin ja sano että nyt Nero lähdetään juoksemaan ! Hä ei olis voinut vähempää innostaa, sieltä lämpimien lakanoiden välistä ulos jalkarättien sekaan.

Mamma ei aina osaa tulkita bulldogginsa kehonkieltä, yritin kyllä kovasti kertoa että mene ihan keskenäs sinne jalkarättilenkille.




"Näytänkö mamma bulldogilta joka juuri innostui  tuosta juoksuvaljashässäkästä"


"Hohhoijaa siellä se jo laittaa lenkkareita jalkaan ja viheltelee"


"Plääääh...jalkarättejä..."

"Just kun sain aamun jalkarätit  kuivattua lakanoihin"

"Kafo mamma mulla meni aamuvva jalkarjättevä suufun"

"No ehkä tää piristää niin kuin mamma väittää"

"Nyt ei näköjään tulekaan jalkarättejä, tassut kyllä silti kastuu"

"Tän jälkeen lakanatirsat taas maistuu"


"Maisemat kyllä vaihtuu niin tiuhaan ettei ehdi oikein nauttia"


"Melkein loppusuoralla, onkohan isäntä vaihtanut kuivat lakanat"


"Moi....ai sun nimi on Varga, muistan pentuajasta ton vaiheen kun ei tarvinnut vielä tehdä muuta kuin olla söpö"


"Nyt täytyy taas mennä ettei mamman lihakset kylmene ja kramppaa"