Viidenkympin hiihto

Odotettiin tänään koko perhe miesten viidenkympin hiihtoa. Tankattiin emännän kanssa hyvissä ajoin ennen tv-lähetystä ettei tarvii keskeyttää jännittävää kisan katsomista ainakaan nälän takia. Kotikatsomoon oli tuotu kaikki tarvittava, myös vettä ja peittoja. Ei tarvisi keskeyttää myöskään nestehukan tai vilun takia kisojen katselua.

 

Ensimmäiset kilometrit kotikatsomassa tuli terävää kommenttia hiihtotyyleistä ja emäntä kyseli isännältä hiihtäjien taustatietoja. Minkä maalainen, minkä ikäinen, onko pärjännyt muilla matkoilla. Suomalaiset emäntäkin tunnisti nimeltään ja kovasti huuteli kannustushuutoja *hyvä heikkinen* ja *jauhojärvi jaksaa !* Emäntä sanoi että kannustaminen on tärkeätä vaikkei ne hiihtäjät kuulekaan kotikatsomon tsemppausta, ne kyllä aavistaa onko kotikatsomoissa kisatunnelmaa. Huippu-urheilijakin väsähtää jollei kukaan kannusta jatkamaan ja tsemppaamaan.

 

Viiden kilometrin kohdalla emännällä alkoi kannustushuudot jo vaimenemaan. Pikkasen muisteli siinä mietaan tyyliä ja marjaliisan saavutuksia kunnes alkoi omat jutut ramasemaan. Sanoi isännälle katselevansa tuolin sijasta sohvalta kyljellään kun oli oma juoksulenkki takana ja keho kaipas nyt venyttelyä.

 

Olisko ollut jossain kympin kohalla kun emännän kommentit hiljeni ja tilalla alkoi kuulua kissankehräystä muistuttava ääni. Kahdenkympin kohdilla se avas silmät hetkeksi ja huuteli että onkos mietaa vielä kärjessä ?

 

Aika rauhassa eteni viidenkympin kisat kotikatsomossa kolmeenkymppiin saakka. Siinä se emäntä ponkasi sohvalta pystyyn ja hihkaisi että jäätelötauko ! Mullekin passas hyvin se jäätelöpaussi kun olin itsekin pikkaset tirsat ottanut loppukirejä odotellessa.

 

Hyvä ajoitus oli meillä, jäätelöä nauttiessa saatiin katsoa kisan loppu ja kotikatsomossa oli taas jännitystä ja meteliä. Ei ihan kärkeen suomalaiset päässy, onkohan emännällä yhtään syyllinen olo kun ei jaksanutkaan kannustaa koko matkaa.

 

 

"Kotikatsomossa menossa viidenkympin hiihto"

"Mamma kyllä täällä muillakin suu napsais sitä jäätelöä !"

"Kiva pikantti vaniljan maku. Kyllä nyt jaksaa taas tsempata hiihtäjiä !" 

"Ei auttanut loppu-tsemppaus, ei suomalaisia kymmenen joukossa ja mietaata ja marjaliisaa ei ole kuulut vieläkään maaliin vaikka virallinen kisa jo loppu. Emäntä onkos huono omatunto kun et jaksanut koko kisaa kannustaa"

Viherpeukaloisen matkassa

Lauantai-aamu alkoi normaalisti aikaisella lenkillä, aamupalalla ja jogurtin jämillä. Eilen oli puhetta siitä keväästä niin mun emäntä taitaa olla sellanen kevät-ihminen. Heti aamupalan jälkeen se alkoi suunnittelemaan kukan-istutushommia. Me oltiin isännän kanssa naama ihan ymmyrkäisinä kun emäntä ei tunnetusti ole mikään viherpeukalo. Ei pärjää kasvit eikä kukat jollei niillä ole luonnonkastelujärjestelmä käytössä.

 

Lähettiin kuitenkin isännän kanssa myötätunnosta mukaan kauppareissulle hakemaan uutta viherkasvia musiikkihuoneeseen. Niin se edellinen heitettiin roskiin muutama viikko sitten, lähti kuulemma sitä kautta viherkasvien taivaaseen.

 

Kiva reissuhan tuo oli käydä välillä oman kylän ulkopuolella. Isäntä oli kuskina niin löydettiinkin heti ykkösellä oikeaan osoitteeseen. Kotiin tullessa emäntä alkoi kevät-huumassaan, omasta mielestään istuttamaan sitä kasvia ruukkuun. En nyt menis sanomaan että se ihan varsinainen istutus oli jos pussista ruukkuun nosti.

 

 



"Mavva....onko lifää jugurfin fämiä.."



 



"Fäällä ei oo yhfään marfoja !"



"Nyt ookataan hakemaan uutta viherkasvia, koko lauman voimalla !"

"Siinä se nyt on, vain istutusta vailla"

"Tässä on kyllä joku kevään tuoksu"

"Pitäiskö mun toivottaa se tervetulleeksi...ikään kuin merkata meidän laumaan kuuluvaksi..."

"No ei ei mamma....ihan vitsillä meitsi vaan.."

Kevättä kirsussa

 

Mamma kertoi tänään että kevät on tullut. Kuulemma sen tunnistaa siitä kun aurinko jo pikkasen lämmittää, linnut laulaa ja koirankakat tulee lenkkireiteillä lumen alta näkyviin. En tiedä tuosta viimeisestä mitään koska mamma aina pakkaa meitsin kakat sellaseen mustaan pussiin lenkkireiteillä. Siitä on tullut meitsillekin mukava lisäbonus lenkille kun seuraan miten se emäntä keräilee niitä mun jutskia. Varsinkin jos lumiseen aikaan menen ojan toiselle puolelle asioille, herttasen näköistä kun emäntä kapuaa ojan pohjaa pitkin, lumi polvitaipeisiin asti, kasan luokse. Sitten tasapainoilee meitsin hihna toisessa kädessä ja vapaalla kädellä noukkii kohteen pussiin. Meitsi sattunut pari kertaa nykäsemään hihnaa kun on kirsuun tullut hyvä tuoksu kesken keräilyn...pikkasen vois se emäntä parantaa tasapainon hallintaa kun niin pienestä horjahtaa ojan pohjalle pussiensa kanssa. 

 

Edellisestä vois luulla että meitsi on itse pyhimys-koira, joka ei jätä niitä jutskia luontoon vaan kaikki menee siististi pussiin. Ei se kyl niin välttämättä ole, sai emäntäkin tuta tänään kun takapihalta lumet väheni auringon paisteessa.

 

Mentiin emännän kanssa iltapäivälenkin jälkeen pelaamaan pihalle ruttupalloa, kaikki meni kivasti siihen asti kunnes emäntä lipesi ensimmäiseen liukumiinaan. Siinä se ihmetteli miten Nero täällä näitä kasoja on yhtäkkiä. No ei ollut mitenkään yhtäkkiä. Talven pimeinä hetkinä oon mieluummin sinne päästellyt kuin kaikkien ihmisten harmiksi lenkkireitille. Vois se emäntäkin kiittää meitsiä kun olis muuten joutunut tuplasti tai triplasti rämpimään ojan pohjia ja kävellä kilometritolkulla lämmin ja höyryävä pussi valkoisessa talvihanskassaan.

 

 

"Kivaa tänään pelattiin pihalla ruttupalloa !"

"Kato mamma meitsi on ruttupallon piirinmestari !"



"Ai toi kasa vai mikä pilkottaa lumen alta...no mikä on omalla pihalla on poissa lenkkireitiltä !"



"Hei mamma oikeesti...en oo tehnyt kovin montaa kasaa takapihalle"



"Voidaanko jo vaihtaa puheenaihetta ja kuunnella vaikka musiikkia perjantain kunniaksi. Tehtyjä ei kuitenkaan saa tekemättömäksi ja onhan sulla mamma se iso lapio millä voit keräillä vaikka liidelin pussiin ja vain yksi kerta roskikselle tarvii kuskata."

Omituinen tuliainen

Kiva kun on viikonloppu...paitsi ei oo kun emäntä ei anna nukkua aamusin pitkään. Mitä meitsi on kysellyt kavereilta niin kaikki saa nukkua viikonloppusin pidempään kuin arkena. Mulla on toisin. Tänäänkin vaikka on lauantai niin emäntä pakotti mut lenkille klo 6 aamulla. Kuulemma sen sisäinen kello herättää samaan aikaan kuin arkisin, ei voi mitään. Pikkasen kuitenkin epäreilua kun se ei saa unta niin herättää meitsinkin ja raahaa mukanaan aamulenkille. Miksei se mee yksin, tai ottais isännän mukaan. Mulla sisäinen kello sanoo viikonloppusin että nyt alkaa vahtivuorot vasta aamupäivällä sen myöhäisen aamulenkin ja pitkään nautitun aamupalan jälkeen.

 

Ei muuten ollut ketään muita missään tänään aamulenkillä. Siellä mentiin hämärässä, emäntä heijastinliiveihin puettuna. Tai oli sillä vähän muutakin päällään mutta ne rumat heijastinliivit päällimmäisenä. Jos ois fiksumpi pukeutuja niin laittais ne liiviit sinne takin alle. No eipä tuolla ketään ollut siihen aikaan antamassa pisteitä pukeutumisesta, onneksi. Yksi auto tuli vastaan, tais olla taksi. Siinä vaiheessa meitsi meni piiloon bussipysäkin roskiksen taakse, pikkasen hävetti siellä siihen aikaan haahuilla.

 

Aamupäivän tirsojen jälkeen emäntä ilmoitti lähtevänsä isoon kauppaan. Kuulemma tarvitsi kosmeettisia tuotteita, niin kuin se isännälle asian selitti. Me arvattiin heti isännän kanssa että nyt tulee pitkä ja kallis kauppareissu. Tehtiin kauppalistaan myös omat tilaukset, isännälle paahtopaistipatonki  sittarin tiskiltä ja meitsille yllätyslahja.

 

Meillä olisikin sitten poikien lauantaipäivä. Siinä jo valmisteltiin Viikinki leffaa telkkarin näytölle ja meitsille härän korvaa omalle pedille tarjoiltuna. Isäntä ehkä ei päässyt oikein viikinki-tunnelmaan kun emäntä etsi laatikoista plussa-pisteitä. Voin hyvin kuvitella että pikkasen särähti isännän  korvaan kun viikingit just rantautui brittien saarille ja emäntä huutaa *nyt löyty kaikki koo ja ässä plussasetelit !" Olisko se isäntä halunnut jouduttaa emännän kauppaan lähtöä kun antoi vitosen setelin ja sanoi että käy vaikka kapputsiinolla siellä ostarilla.

 

Päivä meni mukavasti ja emäntä rantautui iltapäivällä kuin hylje kotirantaan. Oli pussukkaa ja kassia, selkä koukussa köpötteli sisätiloihin. Plussapisteet oli käytetty ja velat muuttuneet saataviksi, niin siinä aina käy emännän mielikuvissa kun pankkitilin saldo näyttää epämiellyttävältä.  Oli se ehtinyt jo tehdä taloussuunnitelmankin kaupasta kotiin rantautuessa. Nyt kuulemma pankki oikein tyrkyttää lyhennysvapaata lainanmaksusta.

 

 

"Nyt on lauantai-aamu klo 6, onko ihan pakko lähteä lenkille"

"Kiitos tuliaisista. Koirien vesipiippu, sitä mulla ei vielä ollutkaan"

"Onkohän tätä ihan terveellistä sauhutella"

"Ei tästä mitään makuja saa, liekö ihan humpuukkia"

"Hui se kolisee, rikkikin vielä !"

"Ei ole vesipiippu meitsin juttu mutta ehkä tätä voi vaikka kesällä vesileluna käyttää"

Emännän Palkkapäivä

Semmonen viikko takana, että samasta syystä meitsillä on hyvä mieli ja paha mieli. Voiko semmonen olla edes mahdollista...voi se. Isäntä on nimittäin ollut koko viikon kuumeessa ja köhässä niin ei oo kivaa kun joku perheessä sairastaa. Sitten se kiva puoli, se on ollut koko viikon kotona meitsin seurana ja ollaan lakanoissa makoiltu kaikki päivät ! Meitsihän makoilee muutenkin kaikki päivät lakanoissa mutta nyt oikein luvan kanssa !

 

Emäntä on nyt ollut sitten koko viikon 'perheen pää'. Hoitanut meitsin aamu- ja iltalenkit, käynyt toimistolla, kaupassa, tehnyt ruoat ja vaihtanut lakanoita kun ollaan hikoiltu niin paljon...isäntä kuumeen sahailun takia ja meitsi muuten vaan myötätunnosta.

 

Iltapäivän kohokohta on ollut emännän puhelinsoitto toimistolta. Se huolehtiminen....miten ootte jaksaneet...miten kuume...yskittääkö...mikä ruoka se maittaisi. Tähän viimeiseen lauseeseen meitsikin on sängyn pohjalta havahtunut. Ollaan tehty sitten isännän kanssa tilaukset illalliseksi. Isännälle tuntuu maistuvan pasta bolognese kuumeessakin ja meitsi on siinä siivellä tilannut sian korvia ja ankanmaksapalleroita riisipedillä.

 

Kerrankin emäntä ei kaupasta tullessaan ole voivotellut että ostoskassit painaa...ja että oli ruuhkaa...maksoikin paljon. Nöyränä vaan luistellut jäisen pihan poikki ostoskassien kanssa ja alkanut heti valmistamaan illallista. Joskus ottanut kylläkin takin ensin pois.

 

Kiirettä toimistolla...niin se emäntä on välillä tuumaillut kun ollaan odoteltu isännän kanssa  illallistarjoilua. Onneksi emäntä on kuitenkin palkittu tällä viikolla kiireistään. Oli näköjään jo toinen tilipäivä uudessa työpaikassa kun oli saanut työkaveriltaan, siltä jonka nimi on Pomo, uuden toimistopallon. Meitsi kyllä toivoo että emäntä pysyy tässä työpaikassa pitkään kun on noin hyvät luontaisedut.

 

, 

"Kiva mamma että sulla oli jo toinen tilipäivä uudessa työpaikassa vaikka vasta kolme kuukautta ollut listoilla. En en tietenkään pure palloa rikki, tästä riittää iloa taas moneksi viikoksi
 

 

"Ihan kevyellä tassulla tässä vaan..."



"Oho...vähän lipes..."

"Ei huolta mamma, meitsi käy vaan pikkasen pallon kanssa alakerrassa. Jatka vaan ruoan laittoa ihan rauhassa !"

"Ai moi mamma....ruoka valmis ? No...toi pallo vaan lysähti ihan omia aikoajaan"

"njam....njam...paras toimistopallo ikinä"

Pitkät tirsat

Huomenta vaan kaikille...ai jaa emäntä sanoi että on jo sunnuntai päivä ! Pikkasen otti eiliset netti-treffit Doran kanssa kunnon päälle, niin kuin emäntä aina sanoo,  mitä hauskempaa meitsillä on ollut niin sitä pidemmät on seuraavat unet.

 

Unista puheen ollen niin kyllä näinkin jänniä filmin pätkiä...tais siinä samalla se treffi-jännitys purkautua. Seuraava kerta Doran kanssa onkin jo sitten rennompaa, kun ollaan vanhoja tuttuja.

 

Haluaisin nyt jakaa sen mun unen minkä Nukku-bulldoggi toi tullessaan. Jos joku keksii unelle selityksen niin mielellään sen kuulisin, ainakin jos se tarkoittaa jotain oikein hyvää. Jos joku uskoo että unista voi ennustaa niin saa kertoa, paitsi jos se ennustaa että meitsin ruoka-annokset on pienenemään päin.

 

Näin se uni eteni: 

"Oli taas lauantai ja meitsi oli lähdössä treffeille Doran kanssa"

"Koirapuisto olikin tyhjä, Dorasta ei jälkeäkään. Ainut viesti oli lapiossa ja sekään ei tuoksunut Doran  rakkauspostille"

"Vaikka kuin tuijotin...ja odotin...odotin...Doraa ei näkynyt"



"Olin jo pomppimassa pettyneenä takaisin auton takaboksiin kun...."

"...jostain yhtäkkiä pelmahti Dora !"

"Kaikki oli taas kuten ensi-treffeillä. Pompittiin, hepuloitiin, juostiin ja naurettiin"



"Juuri kun ilo oli ylimmillään Doralle tuli tarve mennä istunnolle. Meitsi meni varmistamaan että kaikki sujui hyvin"

"Dora ei tykännyt moisesta huomionosoituksesta ja antoi korvapuustin !"

"Sovituksen eleeksi annoin Doran tarkistaa meitsin kalleimmat"

"Kaikki oli taas hyvin ja leikit jatkui !"

 

"Keksittiin ihan uusikin leikki, puskeminen !"

 

"Huh..nyt pitää ottaa taas tirsat. On se seukkaaminen kivaa mutta ottaa voimille"

Rakastunut bulldoggi

Tänään annoinkin aamupäivällä vinkkiä, että jotain ihmeellistä on tapahtumasssa....Aika moni arvasi oikein, meitsillä oli netti-treffit ! Kerran aikaisemmin jo yritettiin tavata mutta jouduttiin viime hetkellä peruuttamaan, tänään oli kuitenkin SE päivä.

Kaikki ei ehkä tiedä niin vielä kertauksena kerron, että mun netti-treffit toteutui niin että blogin kautta otti Amerikan bulldoggi Dora yhteyttä ja kyseli josko meitsi on sinkku ja voitais tavata. Mulla ehkä saattoi juuri silloin olla sutinaa Hetan, Taran, Laran tai Letun kanssa mutta vastasin treffi-kutsuun kuitenkin myöntävästi. Eihän sitä kuitenkaan voi olla varma onko ketään juuri sillä hetkellä kun saadaan sovittua yhteinen treffi-päivä.

 

Tuli niin puun takaa tänään aamupäivällä kun emäntä kertoi *Nero sulla on tänään treffit Doran kanssa !* Ei kertonut liian aikaisin kuulemma sen takia ettei meitsi turhia hermoile etukäteen. Sen verran aikaisin kuitenkin kertoi, että pari kertaa ehdin vetää ruikulit takapihalle. Huh...mitähän siellä treffeillä oikein olisi odotettavissa...

 

Haluan vielä korostaa, että kaikki tyttöystävät on mulle tosi tärkeitä eikä se ole niiltä pois vaikka tänään Doran kanssa pidettiin hauskaa ja ehkä vähän ihastuttiin.

 

 



"Moi olen Nero mutta senhän sä jo tiesitkin. Tuoksut hyvälle..."

"Joo riehutaan vaan. Kyllä meitsilläkin irtoo vaikka oon melkein kaksi kertaa vanhempi"

"Hahahahaaaa....Dora kato mä pysyn ihan hyvin sun perässä !"



"Pompitaan vaan....edelleen ihan sun matkassa !"



"haha...meitsi meni ohi !"

"Oho Dora...oot sä kyl aika notkee !"

"Aijaahas...aika korkee pomppu sulla...täytyy myöntää !"



"Kato Dora meitsikin osaa pompata korkeelle !"



 

"Ai tanssimaan ? Meitsi ei kyl yleensä tanssi eikä pussaa mutta...."

"No jos yhdet hitaat sitten...mutta ei pussata"

Arvaatkaa mitä juuri sain kuulla....

 

....kerron illalla seuraavassa postauksessa....