Työnjohtaja

Eilen oli se haravoinnin-suunnittelu-palaveri mamman kanssa. Tänään alkoi tositoimet. Meitsillä oli iso vastuu huolehtia, että emäntä tekee eikä vaan ole tekevinään. Isäntäkin oli työreissulla niin ei ollut mun apuna vahtimassa emännän urakoita.

 

Päällysmiehentehtävät oli kokonaan meitsin vastuulla ja kyllä supervaisorin tehtävät mulle sopii, ainut vaikea asia on huolehtia ettei emäntä ota nokkiinsa komentelusta ja siihen sitten tyssää urakka moneksi päiväksi. Ei nämä hommat etene lohturuokaa ja jäätelöä syödessä, se on jo nähty.

 

  

"Hyvinhän se mamman urakka etenee, eka säkki kohta täynnä ! Sen jälkeen enää jotain triljoona säkillistä"



"Paree tarkistaa ettei mun pallo ja kepukka ole joutuneet säkkiin kun mamma ei aina keskity"

"Täällähän se kepukka vielä on...äkkiä piiloon ettei mamma haravoi sitä säkkiin !"





"Paree hiipiä hiljaa piilopaikalle ettei mamma kuule"




"Mitenkäs se harava on noin kallellaan...ettei vain olis kännykkä toisella korvalla ?"



"Pikkasen vaklaan tekeekö se mamma mitään kun ei näe meitsiä..."



"Tänne päin ! Reippaammin mamma, muuten naapurit luulee että sauvakävelet takapihalla se haravan kanssa !"

"Hyvin menee, ei ole enää montaa kasaa !"

"Ok sitten, sovitaan ettei tarvii odottaa että noi tippuu !"

"Mamma pois se puhelin korvalta !"