Sporttisesti kohti Oulun miitinkiä

Meitsillä on ollut sportti viikonloppu. Tai oikeastaan koko perheellä. Mamma on ollut juoksemassa, isäntä salilla ja meitsi hyppinyt esteitä ja juossut koirapuistossa.

Oikeestaan toivoin että koirapuistossa ois ollut kavereita mutta ei näkynyt kolleegoita tällä kertaa. Mamma keksi semmosen leikin että se meni aina jonkun puun taakse piiloon ja meitsi sai mennä etsimään vasta kun olin laskenut kymmeneen. Oli aika helppo löytää mamma piiloista kun se oli leveämpi kun ne koirapuiston puut. Kiertelin muka pikkasen aikaa ympäri koirapuistoa ja nuuhkin reittejä ennen mamman löytämistä niin se luuli että oli vaikeeta löytää ja lemmikki sai virikkeitä.

Kavereista ja virikkeistä tuli mieleen että onneksi mulla on toi mamma sihteerinä. Se on sopinut ja laittanut meitsin kalenteriin Oulun poikien kanssa miitinkin sitten kun mennään Rovaniemelle. Ne Oulun pojat on Hugo ja Vito ja niillä on kans ihan oma blogi:

http://elvistellen.blogspot.com/

Aika jännä nähdä Hugoa ja Vitoa. Meitsi jatkaa sporttailua että pysyy kunto kohillaan. Oulun pojat näyttää niin energisiltä että saatan jäädä lenkkipolulla kolmoseksi jos ihan sohvaperunana loikoilen. 

"Ai tänään sporttaillaan estehyppyjä"

"Haloo kaikki, bulldoggi valmiina vaativiin suorituksiin !"

"Eka este kohta ylitetty !"

"Toka este hoplaa !"

"Asia ymmärretty mamma....meitsi laskee kymmeneen silmät kiinni ja sen jälkeen tulee etsimään minkä puun takana mamma luuraa!"

"Yks...kaks...kolme....mikäs sitten tuleekaan..."

"Ai niin....neljä...viis....kuus...."

"Nyt mammaa etsimään !"

"No ei ollut vaikeeta...tuollahan sen toppatakki näkyy molemmin puolin puuta..."

"No juoksen pikkasen kiertotietä niin mamma luulee että meitsille oli iso haaste löytää se"