perjantai 14. syyskuuta 2018

Tuoksuja, tunteita ja hormoneja


Kivaa perjantaita kamut ! Meitsillä ei mitään mullistavan uutta tapahtunut sitten viime kerran. Tänäänkin meni aika rutiinilla ainakin se aamu. Meitsihän käy yleensä aina isännän kanssa kello viiskolmekymmentä lenkin. Mamma menee myöhemmin töihin ja pakottaa meitsin vielä kello kahdeksan pissille vaikka ei edes oo hätä. Kuulemma jaksan sitten paremmin odottaa päivän kun on joku rakko tyhjä. Pakkohan se on sitten takapihalle suhauttaa silmänlumeeksi että mammakin ehtii töihin. 

Ai niin, mamma ja isäntäkin on kertonut että meitsillä menee ensi kuussa hormonikapseli vanhaksi ja sen kuulemma huomaa nyt jo meitsin käytöksestä. Vetäminen lenkillä on lisääntynyt ja mieluummin meen siksaksia tien toiselta puolelta välillä sille toisellekin,
 jos siis hyvä tuoksu sattuu tulemaan kirsuun just sieltä toiselta puolelta. Meitsin kuulo on kuulemma myös huonontunut kun ei komentoja uskota ja yöllä alkaa olla pikkasen levotonta. Noi kaikki oli siis isäntäväen meitsille kertomia juttuja, meitsi ei tunnusta mitään. 
No ensi kuussa on kuitenkin aika eläinlääkärille ja uusi kapseli turkkiin.

Mamma oli keksinyt tänään töissä hyvän idean. Laitetaan lenkille pitkästä aikaa valjaat, jos se vaikka rauhottais vetämistä tai ainakin jakautuis tasaisemmin pitkin meitsin kehoa eikä vaan kaulalle niin kuin pannan kanssa. Hyvin meni valjaissa lenkki jos meitsiltä kysytään.


"Nyt se mamma tulee tuolta ylipirtsakkana aamujumpan jälkeen....kello kahdeksan pissille meitsiä hätistämään"


"Taidan heittäytyä kyljelleen ja letkuksi niin ei saa nostettua meitsiä pois sängystä"

"Nyt on mamma vaan niin että ei pissata !"

"Kato nyt mamma kun pakotit pois sängystä, meitsi nukkuu jo päiväunia"


"Voih....onko pakko mennä takapihalle..."


"Onko mamma ihan kun katsosit peiliin aamulla ennen naaman piirtämistä ?"

"Ei nyt mammaa naurattanut meitsin aamuvitsit....pakko kai se on tonne lorauttaa että pääsee taas päiväunille"

"Onneksi on sentään katettu vessa"


Iltalenkin aikaan...

"Mamma on kyllä oikeassa, selvästi sen paino jakautuu tasaisemmin kun meitsillä on valjaat"


"Älä nyt mamma komentele, meitsi vaan käväsi toisella puolella tarkistamassa yhden tosi hyvän tuoksun"

"Takaisin samalla puolella mamman kanssa, enkös ookin tottelevainen bulldoggi"


"Mitä se mamma paasaa tuolla siksakki-kävelystä....taitaa puhua itsestään"


"Voi että miten hienostunut tuoksu.....ja nyt en puhu noista kukista"


"Huh, ylämäki ja mamma laahaa perässä...nyt on sen paino kyllä jakautunut jotenkin enemmän oikealle"


"Ei mamma haittais yhtään vaikka tulisit omalla vetovoimalla siellä takana, rajansa se on meitsinkin voimilla"

"Kaikki taas hyvin ja täällä vasta onkin hyvät tuoksut....mamma saa nyt pikkasen joustaa ja tulla ojan pohjalle taluttelemaan"

10 kommenttia:

  1. Tulipa tuosta hormonikapselista mieleen että onko Nerosta joskus tulossa isukki tai näyttelykehien kettu ;) kun ei kastroida?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos mielenkiinnosta ja kysymyksestä. Neron tapauksessa, kun aikuistui nuoreksi urokseksi kokeiltiin hormonikapselia jotta nähtäisiin miten itse kastrointi tulisi vaikuttamaan. Hormonikapseli tuntui vaikuttavan/sopivan hyvin, joten tuntui kätevältä laittaa seuraava ja taas seuraava (vuoden välein). Tämä siis Neron tapauksessa oikein hyvä vaihtoehto, jollekin toiselle voi sopia vaikka kastrointi paremmin. Kivaa syksyn jatkoa ! :)

      Poista
  2. Juu, kyl ne hajut on tärkeitä meille (miäs)koirille, Nero. Tosin meijän sisko näyttää tykkäävän enemmän pupunjäljistä ku koirien lurautuksista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo nyt on paljon hyviä tuoksuja pitkin ojia ja tienvarsia, sadekelit vaan parantaa aromeja.
      t. Nero

      Poista
  3. Voi Nero, kyllä on hyvin järjestetty sun päivärutiinit. Ja onpa mukava, että suostut omalle pihalle suhauttamaan. Meillä se ei aikanaan onnistunut, ja nyt kerrostalossa vaatii joka asiointi ihan kunnolla lähtemään pois pihapiiristä. Arttu ei leikkauksen jälkeenkään muuttanut tapojaan, vaan "asioi säästeliäästi", kunnes on mielestään riittävän laajan reviirin kiertänyt ;)
    Heh, sait valjaista oikein kunnolla voimaa vetää mammaa perässä =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mamma alkaa olla aika raskas taakka vedettäväksi, sais pikkasen laihduttaa eikä vaan puhua siitä.
      t. Nero

      Poista
  4. Mulla on aarteeni tallella eikä ole mitään 'jarru'kapseliakaan. Palvelijatar on iloinen, ettei ole tarvetta mihinkään erityistoimiin. Tytöt kiinnostaa tietenkin, mutta pää pysyy kasassa eikä tyttöjen erityistuoksu liiaksi haittaa meikäläisen elämää. Palvelijattaren keskikokoinen villakoirapoikakin pärjäsi ihan luomuna koko 17-vuotisen elämänsä. Tämä hormoniasiakin on yksilökohtainen rodusta riippumaton juttu. Joku saa hyvän avun hormonista ja joku toinen pärjää ilman. Pääasiahan on, että koiralla on hyvä olla. Kuten ilmiselvästi Nerolla kapselin kanssa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näinhän se on, ei ole tässäkään asiassa vain yhtä oikeaa tapaa.
      Koiralla kaikki hyvin niin se on oikea tapa :)

      Poista
  5. Mulla on ollut viimeiset kaksi viikkoa tuollainen aamuilme, eikä ole naaman piirtämisestäkään juuri ollut apua. Mutta jospa tänä viikonloppuna saisi lepäiltyä viimeiset flunssanrippeet pois ja jaksaisi taas viipottaa itsekin lenkillä siksakkia. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai siellä on ollut lenssua, pikaista toipumista ! Huh onneksi kukaan ei kuvaa ja laita someen mamman ilmeitä ennen naaman piirtämistä.
      t. Nero

      Poista