Potilas

Ei mennyt ihan putkeen meitsillä tämä viikonloppu. Joku turkasen vatsapöpö oli tarttunut turkkiin ja siitä sitten ryöminyt suun kautta vatsalaukkuun. Veto on ollut poissa, vatsaa nipisteli, ruoka ei maistunut, lenkitkin on olleet pelkkiä vatsantyhjennysreissuja. Meitsi on kyllä ottanut asian kuin aikuinen bulldoggi mutta emäntä on höösännyt ja ollut huolissaan. Ei tapahdu usein niin, että meikä joutus toivomaan että lopettais jo sen lepertelyn ja turkin taputtelun. Tällä kertaa meitsi vaan tarvitsi hiukan omaa rauhaa ja pitkät tirsat, kyllä se pöpökin kyllästyy kun ei oo mitään äksöniä ja vaihtaa maisemaa.

 

 

"Lauantai-aamuna kaikki oli vielä hyvin. Ennen aamulenkkiä suoritin perinteisen venyttelyjumpan. Emäntä kyllä huomautti siinä vaiheessa että nyt Nero ilma sakenee, mennäänpä kiireesti ulos. Meitsi ei siinä vaiheessa vielä tajunnut, että se ilma pysyisi sakeana koko päivän ja illankin"



"Aamulenkin jälkeen emäntä huolestui toden teolla kun meitsi skippasi ruoka-annoksen ja siirtyi suoraan Tyttiksen päälle loikoilemaan. Koko päivä menikin näissä merkeissä, ei edes vesi maistunut. Siitähän se emäntä oli eniten huolissaan, ettei tulis nestehukkaa. Ei tiedä johtuiko siitä nestehukasta vai pöpöstä mutta näin ihan villiä unta siinä lepäillessä"

"Se uni alkoi niin, että meitsi lähti auringonnousun aikaan maastoon, tällä kertaa ihan yksin !"

"Seuraavaksi seisoin tutun järven rannalla, musta oli tullut Kuusijärven kuningas ja myös kaikki maasto järven ympärillä, kahden kilometrin säteellä, oli mun valtakuntaa !"

"Mun kuningaskunnan rajat oli merkitty nauhoilla, kävin itse tarkistamassa ettei jäänyt senttiäkään vajaaksi mun maat ja mannut"

"Mulla oli Kuusijärven isoin kivi tähystyspaikkana, sieltä seurasin alamaisteni touhuja ja kutsuin kokoon silloin kun mulla oli tiedotettavaa koko hoville"

 



"Koko kansakunnan asiat kerroin vieläkin korkeammalta, kallion päältä. Tarkistin, että kaikki varmasti olivat paikalla ennenkuin aloitin tiedotustilaisuuden"

"Tällä kertaa mulla oli hyviä uutisia ! Jokaiselle oli luvassa lauantain kunniaksi ylimääräinen nakkimakkara, sellainen missä on 80 % lihaa. Alamaiset olivat tyytyväisiä ja haukahtelivat hurmioituneena....paitsi aina pitää löytyä yksi sora-ääni. Joku haukahti joukon keskeltä kimeällä äänellä....olen kasvissyöjä !"

"Ratkaisin asian diplomaattisesti, yksi ilme kertoo enemmän kuin tuhat haukahdusta.  Sora-ääni hiljeni ja valtakunnassa taas kaikki hyvin !"

"Havahduin iltapäivällä siihen kun emäntä tuli herättämään ja voivotteli huolestuneella äänellä, että nyt Nero kun et juo vettä niin mamma laittaa ruutalla suoraan suuhun. Pinkaisin pakoon mutta emäntä saartoi mut olkkarin nurkkaan. Toi vielä sairasvuoteenikin ja alkoi ruittimaan vettä pikku erissä kielen päälle. Ihme kyllä se vähän piristi."




"Oli se keittänyt mulle riisiäkin ja kanafilettä. Pikkasen maistelin, kanafileet ja kanaliemi maistui, riisit jäi vielä kuppiin. Meitsillä on sellainen tunne, että se pöpö on jo mennyt menojaan ja kohta maistuu riisitkin ja parin päivän päästä nappulat ja muut pöperöt"

Seikkailu Espooseen

Aamulenkillä ihasteltiin emännän kanssa tyyntä ja usvaista Kuusijärveä.  Emäntä sanoi, että näyttää niin ihanan harmoniselta. Jep, loppupäivästä olikin harmoonisuus kaukana. Emännän lapsella, sillä Tyttärellä, oli vapaapäivä ja oltiin kutsuttu itsemme sinne kylään. Siinä oli niinsanotusti pieni mutka tai mutkat matkassa koska emäntä ei ollut koskaan vielä ajanut sinne Tyttärelle vaan ollut aina vaan repsikan paikalla autossa. En tiedä miten muilla mutta mun emäntä väittää, että kun ei itse aja niin ei jää mikään reitti mieleen, ei edes piilotajuntaan.

 

Sekun oli tiedossa niin matkavalmistelut Vantaalta Espoosen alkoi jo edellisenä iltana. Meitsi kun on kasvanut emännän autosta yli niin oli pakko lainata isännän autoa. Emäntä suostui jopa käyttämään eka kerran elämässään navigaattoria. Tähän saakka oli väittänyt, että paras tapa suunnistaa on piirtää ja kirjoittaa ruutupaperille toisen antamat suulliset ohjeet. Nyt astuttiin nykyaikaan ! Navigaattori-koulutus alkoi keskiviikkoiltana, huomasin kodin ikkunasta seuratessa, että emäntä joutui näpyttämään kirjaimet naviin rystysillä, johtuen (liian) pitkistä kynsistä. Koulutus oli vartissa ohi ja emännällä oli pienen hetken itsevarma hymy naamalla, kaikkien suunnistajien äiti.

 

Tänään sitten puolenpäivän aikaan startattiin. Oltiin jo autossa ja navigaattori päällä, emännän edellisen illan itsevarma naama muistutti nyt enemmän pöllöä joka on joutunut keskelle liikennekaaosta. Yleensä sillä on aina musiikki päällä autolla ajaessa kun kuulemma rentouttaa. Nyt se raukka ei uskaltanut säätää radiota päälle kun pelkäsi, että sitten navigaattori sammuu. Päätti sitten rentouttaa itseään laulamalla. Itkuvirren säveleeseen ne sanat oli aika ronskit, ehkä se rentoutui mutta takatilan bulldoggi joutui painamaan korvalehdet tiukasti kiinni.

 

Matka meni joutuisasti aivan viimeiselle kilometrille saakka. Sitten se lakkasi uskomasta navigaattorin ohjeita ja kohta oli luuri kädessä soittamassa Tyttärelle. Uimarannan parkkipaikalta soiteltiin ja Tyttären mukaan oltiin jo lähimaastossa. Pyörittiin vielä muutama kerta siksakkia ja toinen soitto Tyttärelle ohjasi meidät ihan oikeaan pihaan.

 

"Harmooninen aamu ei takaa haarmoonista loppupäivää"

 

"Turvallisesti kohteessa ja Oilin ja Rallin kanssa rentouttavalla lenkillä"

"Ralli on jo ikäneito niin väsähti ekana ja meni sisätiloihin. Oilin kanssa jatkettiin vielä ulkoilua"

 

"Sisälle kun mentiin niin Ralli teki heti selväksi mikä on sen oma tuoli. Antoi myös ymmärtää että meitsi ei siihen mahdu"

 

"Oilikin näytti oman paikkansa, se kyllä kohteliaasti sanoi että meitsikin saa siihen tulla käymään...joku toinen kerta"

"Luulin ensin että Oili on saanut pennun ! Se olikin sen lelu. Nuo valkoset tupot ei oo Oilista vaan tosta lelusta"

 

"Oili ois antanut mun leikkiä sen lelulla mutta just silloin mamma huusi että nyt lähdetään kotiin ennenkuin hämärä laskeutuu. Sen mielestä pimeällä on vaikea lukea navigaattoria vaikka meitsi näkee sen kyllä ihan omalle osastolle saakka"

 

 

"Jännä seikkailu Espooseen vaati veronsa ja kotiin tullessa en jaksanut edes ankan ja käärmeen kanssa leikkiä. Hyvää yötä Tytär, Oili, Ralli, Espoo....krooooh..."

Koira eli Canis lupus familiaris

Emäntä innostui tänään selvittämään wikipediasta, että mikä se koira oikein on. Ihan hyvähän sen on tosiaan tietää kun meitsikin on jo yli neljä vuotta asustellut samassa huushollissa. Sieltä se kahvikupposen ääreltä lueskeli meitsille niitä koira-juttuja, oli se aika mielenkiintoista infoa mullekin. Harmi, että uni vetasi jossain vaiheessa kun se luki niin yksitoikkoisella äänellä mutta jäi mulla jotain sentään mieleen.

Koira on suden kesytetty muoto, kesykoira. Jaahas mielenkiintoista mutta mikähän oli ensimmäisen koiran nimi. Harmi ettei noin olennaista asiaa ole wikipediassa mainittu. Ehkä se nimi on keksitty siellä nuotion äärellä niin vois hyvin olla vaikka Liekki, Hiili, Polttopuu tai Savu.

Koira on Petoeläin. Onpas nyt turhan puolueellinen kommentti. Eihän meitsillä ainakaan kiilu edes silmät kuin salamavalolla räpsiessä. Eikä näy kulmahampaat ylähuulen alta. En ole pahansisuinenkaan jollei harvoin esiintyvää uppiniskaisuutta lasketa. Meitsi on myös kuullut, että Pedoilla on yliluonnollisia voimia. En ole havainnut itsellä sellaisia, välillä olisin kylläkin kaivannut että pääsis sadekelillä ajatusta siirtämällä kiertämään lenkin ja merkkaamaan pakolliset paikat.

Koira on on ollut aikojen alussa varoittava vahti ja jätteensyöjä. Onneksi en syntynyt aikojen alussa koska meitsiä yököttää toisten ruoan jämät, jogurttia ja jäätelöä lukuunottamatta.

Koira on myös käytetty jo alusta saakka vetoapuna, paimentajana ja metsästykseen.

Nuo allekirjoitan kaikki ! Ymmärtäis nyt se emäntäkin vihdoin, että on hyvä asia ja geeneihin merkattu se hihnassa vetäminen. Lopettais jo sen torumisen ja vouhkaamisen siltä osin. Koulutusta muka...haluaako se tehdä meitsistä jonkun geenimuunnelman, ihan oma rotunsa. Wikipediasta lukevat sitten tulevat sukupolvet: *Vuonna 2014 haarautui kesykoirasta oma lajinsa, koira joka ei ollut vetoapuna hihnalenkeillä. Tämä laji nimettiin esi-isänsä amerikanbulldoggi Neron mukaan, *löysähihna-bulldoggi*

Koiran käyttötarkoitus on laajentunut ajanmyötä. Nykyään koiria käytetään myös huume-, opas-, vartio- ja pelastuskoirina. Tuosta huumehommasta en tiedä kun en oo koskaan maistanut. Oppaana olen useinkin emännällä metsälenkillä. Sekun luulee että metsässä suunnistetaan niin, että mennään aurinkoa kohti ja parin tunnin päästä kun käännytään takaisin niin aurinko pitää vastaavasti olla koko ajan suoraan selän takana. Vartion myös, kuin kalleintani, etupihan lisäksi ruoka-aikoja, sekä omia että isäntäväen. Pelastuskoirana olen ollut useinkin. Emäntä on sanonut monta kertaa että oon pelastanut sen päivän mun hassuilla ilmeillä ja asennoilla.

Koira on sosiaalisesti älykäs eläin. No eipä tullut yllätyksenä. Meitsi kyllä osaa ottaa vieraatkin aina lämmöllä ja tunteella vastaan heti ulko-ovesta eteiseen astuttaessa. Etutassut harteille ja pusuttelut naamatauluun, ei liene jää epäselväksi että on odotettu !

Varoitus ! Seuraava wikipedian tieto ei ole herkille lukijoille ! Koira myös merkitsee reviiriään virtsalla ja ulosteilla. Pitää paikkansa osittain. Meitsi on kyllä monesti lurautellut reviirin ulkopuolellekin, ainakin pimeällä

Tässä vielä kuvasarja (mitä ei ollut wikipediassa) havainnollistamaan näitä koiran ominaisuuksia.

Koira on suden kesytetty muoto, kesykoira. Meitsi tapasi viikko sitten koira-suden puistossa. Emäntänsä mukaan ulvookin kuin susi. Ihan oisin luullut tällaiseksi taviskoiraksi, oli kiva ja ihan kesykin.

Koira on Petoeläin. Paitsi silloin jos se on joutunut heräämään liian aikaisin.



Koira on on ollut aikojen alussa varoittava vahti ja jätteensyöjä. Kuten aikaisemmin kävi ilmi, toinen on ne jäätelön jämät.



Koira on myös käytetty jo alusta saakka vetoapuna, paimentajana ja metsästykseen.  Uskollisesti oon pitänyt hihnan kireänä lenkeillä ja antanut vetoapua emännälle. Osaispa vielä arvostaa sitä.

 Nykyään koiria käytetään myös huume-, opas-, vartio- ja pelastuskoirina.  Tuttu tunne. Emäntä on eksyksissä ja pyytää meitsiä tarkistamaan ilmansuunnat ja reitin kohti kotia. Opaskoira- palvelu 24/7.

 

Koira on sosiaalisesti älykäs eläin.  Paitsi että osaan huomioida vieraat heti kun ne astuu ulko-ovesta eteiseen niin pidän huolen että emäntä ei katso liian pitkään televisiota. Yleensä vartin tv:n tuijottelun jälkeeen asetun emännän rahille seurustelemaan. Mitä meitsi on ymmärtänyt niin seurusteluun tarvitaan sosiaalista älykkyyttä, tv:n tuijotttamiseen ei. Emäntä kutsuu tätä mun tapaa dominoinniksi mutta eiköhän sillä wikipedian jälkeen avaudu silmät muullekin kuin tv-ohjelmille.

 

Koira myös merkitsee reviiriään virtsalla ja ulosteilla. Heh, nyt taisitte säikähtää että tulee aiheeseen liittyvä sensuroimaton kuva. Ei nyt sentään, kuten kerroin meitsi kyllä pimeällä merkkailee muuallekin kuin omalle reviirille. Tässä odotan hämärän laskeutumista.

 

Meidän Viikonloppu

Meikäpoika se oli pitkään odottanut tätä lauantaita kun emäntä oli toitottanut jo monta viikkoa, että se on sitten meidän viikonloppu. Pikkasen jännitti kun en tiennyt mitä meidän perhe tulisi tekemään mutta varmaan jotain tosi spesiaalia kun siitä oli puhuttu monta kertaa ja emäntä oli antanut tälle viikonlopulle oman nimenkin, meidän viikonloppu.

 

Perjantaina ei tapahtunut mitään poikkeavaa, päättelin siis että lauantaina ja sunnuntaina on se meidän viikonloppu. Varhain lauantai-aamuna heräsin poikkeuksellisesta ekana, niin paljon mua jänskätti. Olikohan se taas joku kylpyläviikonloppu...vai matka Rovaniemen Kaken luo...tai ehkä Keski-Pohjanmaalle sinne vanhaan taloon bongaamaan taas kummituksia.

 

Aamulenkin jälkeen hotkaisin aamupalani tavallistakin nopeammin eikä edes maistunut kaikki ruoka. Kaksi nappulaa jäi odottamaan kuppiin ruokahalun palaamista.

Tuijotin emäntää silmiin ja odotin koska se kertoo mitä tehdään meidän viikonloppuna.

Meitsillä meinas tippua isännän aamutossu suusta kun emäntä tuli silittämään ja julisti:

*Nero jää, me käydään isännän kanssa Meidän Viikonloppu messuilla. Sinne ei saa viedä eläimiä mukana. Ei olla kauan...ole kiltti poika sillä aikaa*

 

Suoraan sanottuna, kyllä sapetti kun siinä päiväpeitolla makoilin ja meitsi oli jätetty yksin aikaa viettämään vaikka oli lauantai. Tällä kertaa en menisi häntä iloisesti heiluen vastaan kun tulevat takaisin. Mökötän vaan....vaikka kuinka rapsutettaisiin, ehkä ne sitten tajuaa että Meidän Viikonloppu sisältää koko perheen eikä vaan kaksikolmasosaa.

 

"Iltapäivällä ne tuli takaisin. En heiluttanut häntää. Emäntä aloitti heti lahjomisen. Ei paljon lohduttanut messuilta tuotu ankka. Vai ei muka saanut messuille viedä eläimiä...emäntä tuoksui ainakin koiralle, kissalle ja lampaalle."
 



"Seuraavaksi mua lahjottiin messuilta tuodulla pallolla. Katsoin emäntää...näytänkö riemusta ratkeavalta bulldogilta.."
 

"On sillä mammalla ollut vissiin huono omatuntuo kun sain vielä käärmeenkin tuliaisina. Melkein mulla jo pokka petti mutta sain vielä pidettyä hymyn sisälläni ja hännän paikallaan. Sitäpaitsi huomasin samalla, että emäntä tuoksui myös sen lapsen, jonka nimi on Tytär, hajuvedelle ! Siis siellä on ollut koko suku paitsi meitsi. Jatkukoon mökötys"

"Seuraavaksi löysin itseni autosta. Koirapuistoon kuulemma piristymään. Pokka piti vaikka häntä jo heiluikin. Onneksi emäntä ei huomannut kun oli selkä meitsiin päin. Kuului kertovan isännälle kuinka kiva oli tavata myös bloggarit Taru sieltä Trio Miumau & Herra Nilssonista ja Naukulan Mammakin. Siis onkohan siellä ollut koko Triolan ja Nilssonin kissaklaanikin ja Naukulan Sulo-kissa ! Ei kuulemma olleet, helpotus koska nyt ei tarvinnut mököttää viikonlopun ylikin"



"Puistossa olikin kaksi kivaa kollegaa. Juostiin kilpaa ja mulla meinas väkisin tulla hymy naamalle."
 

"Se toinen tuli kyselemään, että onkos meikä aina niin totinen bulldoggi. Selitin sille syyt miksi oon naurulakossa. Se ymmärsi tilanteen ja sanoi että oota mä saan sut nauramaan...et pysty pitämään pokkaa !"

 

"Oli aika hyvän keinon keksinytkin...mulla pokka repesi kun se näytti niin hassulta"

 

"Kotona sain vielä  poron putkiluun. Julistin mökötyksen päättyneeksi."

 

Kuuma peruna

Tämän viikon kuuma peruna tuntuu olevan ihmisten keskuudessa se joka vuosi ihastuttava ja vihastuttava ensilumi. Meitsi on huomannut että toiset tykkää ja toiset inhoo ensilunta ja tokaa lunta ja kaikkea sen jälkeenkin satavaa lunta.

Meidän perheessä tykätään lumesta. Emännällä se on lumi on varmaan geeneissä kun on syntynyt napapiirillä, siellä missä mun kaveri Rovaniemen Kake ja se Joulupukkikin asustelee. Meitsikin on tykännyt joka vuosi ensilumesta ja jälkilumesta. Onhan se niin paljon kivempi peuhata lumessa kuin esimerkiksi kurassa. Emäntäkin on lenkin jälkeen paremmalla päällä kun ei tarvii aina viedä meitsiä suihkun kautta sisätiloihin. Sitäpaitsi lumen päällä näkyy tosi hyvin kavereiden jättämät messaget.

Keltainen viesti valkoisella hangella erottuu jo tosi pitkän matkan päähän. Voi kerrankin suunnistaa lukuhommiin näköaistin varassa eikä aina turpa maata pitkin. Itsekin teen joskus lumikeleillä oikein taidetta kun jätän viestin seuraavalle. Ei mitään kurakelin *trööt täs oli Nero, tää on mun mesta mutta vieressä on vapaata*-viestiä. Talvella olen joskus jättänyt jopa tunteellisia lemmenviestejä lumihangelle, bulldoglandian kielellä tietysti ja pisaranmallisia koristeita viestiä ympäröimään.  *Haudi sinä kylän kaunokainen jolla on hännässä pilkku, tässä se bulldoggi ja vielä sinkku. Jos oot kiinnostunut ja vapaa, vastauksesi tähän lataa* Olihan siihen seuraavana päivänä tullut kuittaus, hieman kylläkin juosten kustu koska en saanut selvää. No, sinkkuna tässä vielä mutta eihän tämäkään hassumpaa ole.

Mun emäntä kertoi aamulla, että nyt Nero on luvattu tänne eteläänkin iltapäivällä ensilumi ! Meitsillä karisi heti unet silmistä enkä malttanut nukkua sekunttiakaan. Tätä en halua missata, ensilumen ensihiutaleet !
Pitkäksi se aika ehti monta kertaa tulla lumisadetta odottaessa  ja olin niin levoton että emännän piti keksiä mulle lenkkien lisäksi sisällä puuhaa, ettei menisi molemmilla vatsat kuralle jännityksestä.

Mitähän se emäntä oikein keksisi, mun kaveri Täplä on lähtenyt jonnekin reissuun kun ei ole näkynyt pitkään aikaan. Onhan mulla muutama muukin pehmolelukaveri mutta ne on rikki. Luottopossulla on korva irti ja Sipe Siilellä on kaulassa haava.




"Ihan on vihreetä vaan, ei hiutalen hiutaletta. Huoh...onkohan vielä pitkä aika"

"Emäntä huuteli keittiöstä, että kohta Nero sun Luottopossu on ommeltu ja saat ajan kulumaan nopeammin lunta odotellessa. Ihan kiva mutta kyllä se ompelu kesti tosi kauan kun se neulakin tipahteli monta kertaa pöydälle ja välillä se emäntä pisteli itseään sillä. Nooh...voisin sanoa mielipiteeni mistä moinen kömpelyys taitamattomuuden lisäksi johtuu....mutta mitäpä meitsi noihin emännän hömpötyksiin puuttumaan"

"Hämmästykseni oli suuri kun emäntä saikin ompeluhommat tehtyä ennen ensilumen tuloa !"



"DOU !!! Se oli unohtanut laittaa sen vasemman korvan takaisin, siinä oli pelkät tikit korvan paikalla ! No olkoon tästä lähtien Yksikorvaluottopossu."

"Sitten aivan yllättäen huomasin kun ensimmäiset lumihiutaleet tippui maahan ja osa jäi puiden oksille. Emäntäkin tuli heti ihan fiilareihin ja sytytti kynttilät palamaan ensilumen kunniaksi !"

"Ulos....pihalle...lumihangelle....jippii !!!"



"Hah hah haa....siistiiii !"

"Jiiiihaaa meitsi lentää hiutaleiden kanssa !!"



"Auts...oho...meni hiutale silmään"



"Lumipallona luoksesi pompin Jeeee !"

"Olipas kivat ensilumet. Heti hämärän laskeutuessa meitsillä niinsanotusti uni vetasi. Ei pitänyt edes luu hereillä. Toivottavasti se lumi ei lähde pois yön aikana...kroooh....pthyyyy...kroooh..."

Luova työ ja tauko

Terve taas kamut näin pienen tauon jälkeen. Tauko on johtunut siitä kun meitsi on työstänyt uutta biisiä. Kaikki jotka tekee musaa niin tietää kuinka voimille ottavaa se on. Ensin se luomisvaihe ja sitten itse toteutus eli purkkiin pistäminen.

Hyvä esimerkki se yks kotimainen räppäri kellä on korkeet posket, se on jo vuoden pituisella tauolla kun on ollut ensin vuoden pinnalla. Meitsikin meinas työskennellä yhden suhde yhteen jaksoissa. Ensin pitkä lepo ja sitten biisi, jonka jälkeen taas pitkä lepo.

 

Tää mun uusi biisi on pikkasen country-sävytteinen, niinku oltais saluunassa villin lännen aikaan. Idea tuli kun katselin mamman kanssa yhtä länkkäriä missä oli se jonväyne.

Toivottavasti pääsette länkkäritunnelmaan, meitsin pitää nyt ottaa pienet tirsat eli vuorossa luova tauko.

 

 

"Tässä meitsi vielä lepäilee ennen uuden biisin purkittamista"

                                Tässä mun uusi single eli sinkku niinkuin me musiikkipiireissä kutsutaan.

"Rankka luomistyö vaatii pitkät unet ja kunnon tyynyn. Herätessä sitten kuulee onko mun sinkku noussut listoille"

Tänään oli MUN päivä !

Ilmeisesti meitsi on hoitanut asiat hyvin viime aikoina koska tänään aamulenkin jälkeen emäntä kertoi, että nyt Nero on SUN päivä. Hä..ookkei...itseasiassa luulin, että joka päivä on mun päivä mutta emäntä onneksi tarkensi teemaa. Tämä MUN päivä tarkottaisi, että normilenkkien lisäksi saan määrätä itselle mieluisat puuhat ja leikit. Ei tarvitse poseerata kuvissa tiettyjä ilmeitä, saan kertoa mitä ITSE haluan tehdä ja ei tarvi säätää naaman ilmeitä vain kameraa varten.  Tämä teema sopi mulle kuin piimä nappuloiden hunnuksi. Vihdoinkin voin olla vaan oma itsensä, kukaan ei komenna eikä ohjeista ! Meitsi on aina halunnut esittää erilaisia hahmoja, tätä tilaisuutta en jättäisi käyttämättä. Katsokaa kamut mitkä jutut on MUN lemppiksiä ja MUN valitsemia MUN päiväksi. 



"Ihan ekaksi halusin esittää lentoon lähdössä olevaa lepakkoa ! Korvat navigointi-asentoon ja kiitoradalle !"

"Katsokaa ! Loikkiva Pupu !"




"Maailman ensi-ilta ! Katsokaa osaan tehdä varjokuvia. Merihevonen !"

 

"Katso kenguru loikkaa !"

 

"Katso bulldoggi-jää-kotiin-muut menee-ilme"
 

"Kumihuuli-bulldoggi !"

"Paistattelua- lehti-sateessa-bulldoggi"
 



,"Tanssii-lehtien-kanssa-bulldoggi"

"Hei beibe...mikä buugi...tuu tänne jos diggaat kova-meno-bulldog-gii"



"Ilta huipentui MUN toiveiden mukaisesti bulldoggi-isäntä harrastetoimintaan,  noutoruokaa thaikkuravintolasta. Yhdessä ajellaan ja ajatuksia vaihdellaan"



"Tämä oli MUN päivä...nyt on jo MUN ilta ja MUN luu...MUN iltanöpöset...MUN krroooohhh..."