Kuuma peruna

Tämän viikon kuuma peruna tuntuu olevan ihmisten keskuudessa se joka vuosi ihastuttava ja vihastuttava ensilumi. Meitsi on huomannut että toiset tykkää ja toiset inhoo ensilunta ja tokaa lunta ja kaikkea sen jälkeenkin satavaa lunta.

Meidän perheessä tykätään lumesta. Emännällä se on lumi on varmaan geeneissä kun on syntynyt napapiirillä, siellä missä mun kaveri Rovaniemen Kake ja se Joulupukkikin asustelee. Meitsikin on tykännyt joka vuosi ensilumesta ja jälkilumesta. Onhan se niin paljon kivempi peuhata lumessa kuin esimerkiksi kurassa. Emäntäkin on lenkin jälkeen paremmalla päällä kun ei tarvii aina viedä meitsiä suihkun kautta sisätiloihin. Sitäpaitsi lumen päällä näkyy tosi hyvin kavereiden jättämät messaget.

Keltainen viesti valkoisella hangella erottuu jo tosi pitkän matkan päähän. Voi kerrankin suunnistaa lukuhommiin näköaistin varassa eikä aina turpa maata pitkin. Itsekin teen joskus lumikeleillä oikein taidetta kun jätän viestin seuraavalle. Ei mitään kurakelin *trööt täs oli Nero, tää on mun mesta mutta vieressä on vapaata*-viestiä. Talvella olen joskus jättänyt jopa tunteellisia lemmenviestejä lumihangelle, bulldoglandian kielellä tietysti ja pisaranmallisia koristeita viestiä ympäröimään.  *Haudi sinä kylän kaunokainen jolla on hännässä pilkku, tässä se bulldoggi ja vielä sinkku. Jos oot kiinnostunut ja vapaa, vastauksesi tähän lataa* Olihan siihen seuraavana päivänä tullut kuittaus, hieman kylläkin juosten kustu koska en saanut selvää. No, sinkkuna tässä vielä mutta eihän tämäkään hassumpaa ole.

Mun emäntä kertoi aamulla, että nyt Nero on luvattu tänne eteläänkin iltapäivällä ensilumi ! Meitsillä karisi heti unet silmistä enkä malttanut nukkua sekunttiakaan. Tätä en halua missata, ensilumen ensihiutaleet !
Pitkäksi se aika ehti monta kertaa tulla lumisadetta odottaessa  ja olin niin levoton että emännän piti keksiä mulle lenkkien lisäksi sisällä puuhaa, ettei menisi molemmilla vatsat kuralle jännityksestä.

Mitähän se emäntä oikein keksisi, mun kaveri Täplä on lähtenyt jonnekin reissuun kun ei ole näkynyt pitkään aikaan. Onhan mulla muutama muukin pehmolelukaveri mutta ne on rikki. Luottopossulla on korva irti ja Sipe Siilellä on kaulassa haava.




"Ihan on vihreetä vaan, ei hiutalen hiutaletta. Huoh...onkohan vielä pitkä aika"

"Emäntä huuteli keittiöstä, että kohta Nero sun Luottopossu on ommeltu ja saat ajan kulumaan nopeammin lunta odotellessa. Ihan kiva mutta kyllä se ompelu kesti tosi kauan kun se neulakin tipahteli monta kertaa pöydälle ja välillä se emäntä pisteli itseään sillä. Nooh...voisin sanoa mielipiteeni mistä moinen kömpelyys taitamattomuuden lisäksi johtuu....mutta mitäpä meitsi noihin emännän hömpötyksiin puuttumaan"

"Hämmästykseni oli suuri kun emäntä saikin ompeluhommat tehtyä ennen ensilumen tuloa !"



"DOU !!! Se oli unohtanut laittaa sen vasemman korvan takaisin, siinä oli pelkät tikit korvan paikalla ! No olkoon tästä lähtien Yksikorvaluottopossu."

"Sitten aivan yllättäen huomasin kun ensimmäiset lumihiutaleet tippui maahan ja osa jäi puiden oksille. Emäntäkin tuli heti ihan fiilareihin ja sytytti kynttilät palamaan ensilumen kunniaksi !"

"Ulos....pihalle...lumihangelle....jippii !!!"



"Hah hah haa....siistiiii !"

"Jiiiihaaa meitsi lentää hiutaleiden kanssa !!"



"Auts...oho...meni hiutale silmään"



"Lumipallona luoksesi pompin Jeeee !"

"Olipas kivat ensilumet. Heti hämärän laskeutuessa meitsillä niinsanotusti uni vetasi. Ei pitänyt edes luu hereillä. Toivottavasti se lumi ei lähde pois yön aikana...kroooh....pthyyyy...kroooh..."