Lesona jätskistä

Mökiltä kotiutumispäivä. On se aina pikkasen haikeeta, just kun ehtii kotiutumaan ja etsimään edellisen kesän kapulajemmat niin taas pakataan ja körötellään kotia päin.

Mamma lohdutti aamusta, että älähän Nero mökötä vielä ehditään käydä uimassa ja sitten on se jätskikitskalla käynti kotimatkalla.

Onneksi kesä on vasta alussa, vielä pääsee monta kertaa uimaan ja kalastelemaan. Nyt en muuten nähnyt yhtään ahvenen sinttiä, missä lie talviteloilla vielä. Onneksi grillikausi lähti käyntiin saman tien ja sain omat grillimakkarani niin kuin ne olen aina tilannut. Rapeaksi pinta paistettu, jäähdytetty ja suoraan ihmisen kädestä tarjoiltuna.

"Se on nyt tän reissun viimeinen pulahdus, onpahan ainakin turkki pehmeä järviveden ansiosta. Mamma sanoo samaa sen hiuksista, järvivesi pehmentää"

"Nytkö sitten kotiin....onkohan se jätskikitska varmasti auki ?"

"Enkä mamma mitään mökötä, se peili väärentää naamataulua. Itsekin sanot niin monesti kun aamulla siihen kurkkaat"

"Ai vanilja oli loppu....no vanhanajan mansikkakin on ihan ookoo"

"Ehkä tästä tulee meitsin uusi suosikki"

"Tuosta voisin lohmasta isomman palan..."

"Hei kaveri siellä liikennevaloissa....kato mitä mul on !"

"Hehheh.....meitsi saa joka päivä jäätelöö ! "

"No ihan hyvällä pikkasen huiputin...eikä se ollut mitään lesoilua !"

"Hei kaveri siellä torin laidalla......kato mitä mul on...tätä tulee joka päivä ! "