torstai 6. huhtikuuta 2017

Junttulat

Aika moni on varmaan jo kuullut että on olemassa semmosta koila-kieltä. Se on virallisesti sen lässytyksen nimi mitä mamma harrastaa välillä kun se puhuu meitsille. Nykyään ei onneksi enää niin paljon lässytä kun silloin kun meitsi oli pentu.

Pentuna piti melkein joka päivä kuunnella kun se puhu koila-kieltä.
"Nelo-hauvva-vauvva", "Onko sillä Nelolla nälkä kun on noin tulpa lullallaan"
"Tule Nelo tänne niin mamma lapsuttaa leuan alta"
"Nyt haljataan Nelon tulkki niin on komeana sitten kylillä"

Lista on pitkä noista koila-kieli jutuista. Nykyään mamma puhuu koila-kieltä enimmäkseen silloin kun sillä on ollut stressi. Koila-kielellä puhuminen kuulemma helpottaa lessiä.

No tänään kun mamma tuli töistä niin huomasin aika pian että sillä on ollut töissä iso stressi koska se puhu koila-kieltä, tai oikeastaan se  kerto että oli puhunut jo siellä toimistolla pari koila-kieli juttua.

Mamma oli kuuluttanut kesken työpäivän työkavereille että tiedättekö mikä on koila-kieli. Oli ollut ihan hiljasta niin mamma oli kertonut että jos joku ei vielä tiedä niin mulla on koira ja sen nimi on Nero ! Koila-kieli tarkottaa sitä kun huudan Neron takapihalta sisälle niin huutelen
"Nelooo, Nelooo !" Sitten mamma oli valistanut lisää koila-kielestä työkavereita. Se oli kertonut että kun oikeesti Neron hellittelynimi on "Nero Kalevi Tuppurainen" niin välillä huutelee Neroa takapihalta "Nelo Kalevi Tuppulaineeeeen !"

Mamma sano että kaksi työkaveria oli lähtenyt vessaan, pari oli ottanut kiireisen työpuhelun ja yksi lähti siltä istumalta aikaiselle lounaalle. Ei sitten selvinnyt mammalle että tajusko ne työkaverit että mitä se koila-kieli oikein on.

Niin, sitten lähdettiin mamman kanssa lenkille niin jotenkin sillä jäi se koila-kieli vaihde päälle. Puhu siellä hihnan toisessa päässä puolet lenkistä meitsille koila-kielellä. Onneksi oltiin metsälenkillä niin ei ollut muita kuulemassa.

Toinen onnenpotku samalle illalle oli se kun isäntä tuli aikaisin töistä ja pelattiin olkkari-fudista. Meitsi on aina maalilla ja isäntä potkii pallolla rangaistuspotkuja. Ei oltu kuulevinaan kun mamma huuteli keittiöstä koila-kielellä että lopettakaa ettei Nelolla satu pallo kilsuun.


"Voi että se mamma jaksaa tänään puhua tolla koila-kielellä, höpöttää yksin noita Nelo-juttujaan"


"Jos ei se kohta puhu normaalia kieltä niin teen juntturat kesken lenkin !"


"Ei tää mamma ole mitään melkkaamista, mulla on pissahätä ja merkkaan yhtäaikaa !"



"Ei tässä muukaan auta kun juntturat kesken lenkin ! Kiskoppas mamma nyt 42 kiloa tiukkaa lihasta kotiin ja puhu samalla koila-kieltä !"

"Katopas, taitaa juntturat auttaa kun mamma meni ihan hiljaseksi...."

"Voi ei ! Huoh mamma näinhän se on,  junttulat teki Nelo kesken lenkin !"

"Isäntä ! Bulldoggi maalilla, antaa tulla vaan rangaistuspotkun !"

"Se on siinä ! Ei mennyt maaliin eikä sattunut kilsuun !"

14 kommenttia:

  1. Moi Nelo,täälä Palek-koila. Meilläkin puhutaan koilakieltä silloin tällöin. Varsinkin silloin, kun ihmisellä on hellyyssyndrooma pahimmillaan. Kyllä nolottaa, kun Se alkaa lessuttaa julkisilla paikoilla. Sitä ei onneksi kovin usein tapahdu. Minusta tulee umpikuuro välittömästi, kun kuulen "Pálek, Paaaleeek, missä koilapoika piileksii?"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai sielläkin ? Pitäis olla joku koila-kieli-terapia missä vaihdettais ajatuksia
      t. Nero

      Poista
  2. Nelo-kulta lässyttäminen on niiin ihanaa. Miä leikin aina meiän Leolle eli Lellulle laulua Hämä, hämä häkki jne. Lellu kyl kuuntelee kiltisti. Toinen hellimislaulu on Kuukas ja miikäs ja kuukas. Lauleleehan mamma sulle varmaan? Kotiolois voi lässytellä, mut ulkoon pitää olla vähä varovainen, ettei tuu mammalle lähtö jonnee hoitolaa..t. Lennu

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai teillä oikein lauletaan hellyydenpuuskassa ? Mammakin laulaa mutta enimmäkseen itselleen (onneksi)
      t. Nero

      Poista
  3. No joo, tommosta koilakiältä meilläkin kuullaan ja viäl semmosella epätodellisella kimeellä äänellä, jota saa aina hävetä. Ollaan kohtalokamuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Just, no sitten tiedätte tekin miltä tuntuu, hävettää joo silloin kun joku vieraampi kuulee
      t.Nero

      Poista
  4. Vai tuollaista kieltä teillä harrastellaan. Mä olin 1½ vuotta kun tulin taloon, joten tuo kieli ei meillä vallannut taloa. Vähän äippä kyllä välillä käyttää sellaista hellittelyääntä, mutta sen kestää. Kuten miehen pitääkin! t. Eka

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pikkasen hellittelyääniä kestää mies kuin mies mutta sinä Eka et ookaan kuullu mun mamman koila-kieltä
      t. Nero

      Poista
  5. Meillä, kun tämä täti alkaa puhumaan kissaa, on siinä kissoilla kanssa korvissa pitelemistä. Se kieli ei ole ihan koilaa, mutta sellaista sössöttämmistä ja kimittämistä, ettei sitä jaksa kuunnella. Ainakaan ne kissat ;)

    Mutta Nelo on söpö, söpö koila <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihan kuin muistasin että Kissa-täti antoi tuosta kissa-kielestä näytteen silloin kun olit meillä kylässä. Pikkasen säikähdin mutta puolen tunnin vilvoittelu takapihalla rauhotti. Kivaa viikonloppua sinne koko sakille !
      t. Nero

      Poista
  6. Kyllä on kuule koelakielj tuttu tiälläe. Arvoo nolottaako ku vieraehennii aekaan kuuloo aena että Iivaliii...tulehhan Iivali tänne. Ja missee Iivalikoela määläkoela (!!!) Takkuulla kaekki naeset on suanna jo syntyissäään tuon "lättytytkielen"...koelille ja laptille :D Vuan kestetään ku miehet. Hieno torjuntahyppy tuossa viimisessä kuvassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi on lurppakorvat niin voi niitä puristaa tiukemmin kiinni, pikkasen vaimentaa niitä lättytyksiä.
      t. Nero

      Poista
  7. Koilan puhuminen on hauskaa, -ainakin minusta. Sitä puhuin aina omille koirilleni :-)
    Komeasti otit kopin, ettei isäntä saanut maalia :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onpas sitä paljon liikkeellä tota koila-kielellä puhumista.
      Meitsi on aika hyvä maalilla, vaikka itse sanonkin
      t. Nero

      Poista