Kyyhkyläisten vartijana

Pääsin eilen auto-ajelulle pitkästä aikaa. Ihan vaan kaupassa käytiin mutta pienikin vaihtelu virkistää. Ei ollut näköjään mikään muuttunut siinä lähikaupan pihassa vaikken oo pitkään aikaan käynyt. Siellä ne ihmiset kipitteli kaupan ovesta sisään ja ulos niin kuin ennenkin, aika monella oli tuima ilme. Mammallakin on aina tuima ilme kun se tulee kaupasta ja kantaa selkä väärällään meitsille piimää, isännälle perunaa ja itselle jäätelöä.

Meitsin ulkokuistin viereen on tullut uusia asukkaita tai ainakin ne suunnittelee muuttavansa sinne. On käyneet viikonlopun aikana jo monta kertaa asuntonäytössä ja oli kyhänneet risuista petiäkin. Ne on kyyhkyläisiä. Mamma sano että meitsin pitää nyt hiipiä kuistilla ettei ne säikähdä ja muuta. Isäntä sano ettei se auta jos aletaan hiipimään ja kuiskimaan kun mennään kuistille tai pihalle, parempi kyyhkyläisille että etsivät pihalta toisen puun jos kuistipuu on liian meluisa.

Meitsi on yrittänyt vahtia ettei oravat hätistele kyyhkyläisiä ja ne on pysynytkin  poissa, olisko säikähtänyt meitsiä vai mammaa.  Olishan se kiva kun kyyhkyläiset  pysyis tossa kuistipuussa kun mamma tykkää seurailla niitten puuhastelua. Nyt kun isännällä on uus urheilukanava telkkarissa niin sekin varmaan tykkää että mamma seurailee paljon kyyhkyläisten puuhia.

"Kivaa vaihtelua päästä lähikaupan parkkipaikalle, varjoon sitten auto kiitos !"

"Jaksaakohan mamma kantaa kaikki jäätelöt yhdellä kertaa vai pitääkö tuoda kärryllä autolle"

"Meitsi vahtii kyyhkyläisiä, ne on muuttanut tossa takana olevaan kuistipuuhun"

"Kurrr....kurrr....kurrr..."

"Mamma eipäs nyt unohdeta pulu-huumassa vartijan palkkaa !"

"No pelaahan se palvelu kun itse pitää huolen !"

"Nyt on kyyhkyläisten vartijan lakisääteinen tauko, valppaana silti"