perjantai 15. marraskuuta 2019

Paikannusongelmia


Mammalla ja meitsillä on ollut nyt viikko yhteistä lomaa ja kaksi viikkoa vielä edessä.  Kivaa on ollut vaikka meitsin mielestä mamma ei sais katsoa yhtään telkkua vaan pitäis antaa jakamaton huomio meitsille.  

Eilenkin kun tultiin päivälenkiltä niin mamma sano että nyt sait Nero purettua ylimääräiset energiat sinne pitkälle lenkille, mamma avaa nyt telkun ja katsoo mariaveitolaa. Ihan epistä meitsin mielestä. Pitkän lenkin jälkeen (niin mammakin sanoo kun on ollut juoksemassa) energiat on huipussaan ja silloin ois kiva leikkiä porukassa. Onneksi mamma tajus pienen vihjailun jälkeen, laittoi telkun kiinni ja alkoi leikkimään meitsin kanssa.

Tänään aurinko paistoi pitkästä aikaa. Mamma päätti että mennään katsomaan onko meidän lähelle rakennettava uusi silta valmis. Se on semmonen 120 metriä pitkä silta mistä pääsee Sipoonkorven kansallispuistoon. Mentiin ihan tuttua metsäreittiä, siellä oli tehty metsäpolun päälle leveämpää tietä. Päästiin sinne sillalle saakka ja huomattiin että se ei oo vielä valmis. Lähettiin takaisin toista reittiä kotiin päin, sekin ihan tuttu reitti. 

No siellä puolivälissä reittiä olikin työkoneita tekemässä tietä ja se keskeneräinen tie oli ihan märkä ja mudassa. Mamma päätti että nyt Nero oikaistaan kallion kautta niin on kuivempaa.

Ei vissiin kenellekään hirvee ylläri mutta mamma menetti suuntavaiston vaika oltiin vaan 500 metrin päästä kotoa. Onneksi meitsi oli mukana muuten se olis varmaan vieläkin siellä ottamassa ilmansuuntaa.


"Kato mamma on se silta vieläkin kesken...ei päästä vielä kansallispuistoon muuta kun sieltä pellon kautta niin kuin ennenkin"

"Ootko mamma ihan varma että haluut oikaista kallion kautta...no luota sitten meitsin suuntavaistoon jooko"


"Niin mamma ei tästä oo kun 500 metriä kotiin....mikä on ongelma?"

"Hehehe on tää sama kallio ollut koko ajan tässä..."

"Nyt menin sanattomaksi....on se mamma oikeesti ihan hukassa"

"Duoda duoda mamma....en nyt lähtis arpomaan niitä ilmansuuntia tässä vaiheessa, jos vaan seuraat meitsiä"


"Huoh….se tunne kun mamma vieläkin yrittää löytää pohjosen ja etelän"
 
"Hyvä mamma, viisas päätös että luovutit sen ilmansuuntien etsimisen ja seuraat vaan meitsiä"

"Kato meitsi on oppinut blogikamuilta jotka on vainukoiria että tassu pitää laittaa tälleen kun saa vainun...meitsi vainuaa nyt kodin 300 metrin päässä"

"Älä nyt mamma riuhdo vastakkaiseen suuntaan....kato tossa se tuttu tiekin näkyy"


"Juu meitsi on ihan satavarma ja tiedoksi kotiin on 250 metriä"

"No tosi kiva mamma että pääsit jo kartalle, kohta ollaan kotona turvassa"

"Tässä vielä todistusaineistoa että mamma katseli eilen mariaveitolaa kun ois pitänyt lemmikin kanssa leikkiä"




lauantai 9. marraskuuta 2019

Yllätysloma

Meitsillä alkoi yllätysloma tällä viikolla! Mamma kerto että nyt sillä on kolme viikkoa lomaa ja sitten alkaa uusi työ joulukuussa. Meitsi tykkää isäntäväen lomista ainakin yhtä paljon kun nekin. Se tarkottaa meitsille pitkiä lenkkejä ja huomiota ympäri vuorokauden. Ei ne kyl jaksa rapsuttaa lomallakaan ympäri vuorokauden mutta sen ajan kuitenkin kun ovat hereillä.

Eikä tässä vielä kaikki! Sit kun mamma menee uuteen työhön niin ei oo pitkä aika kun isännällä alkaa monen viikon joululoma. Me laitetaan sit isännän kanssa wotsappi viestejä mammalle ja kerrotaan mitä me tarvitaan ruokakaupasta. Kätevää. 

Mammalla oli eilen eka lomapäivä. Se teki melkein niin kuin oli suunnitellutkin. Meni aamulla juoksemaan ja käytiin pitkällä yhteisellä kävelylenkillä. Oli vihjaillut isännälle että ehkä leipoo korvapuusteja mut ei se sit ehtinytkään kun meni sinne uuteen autletti-kylään mikä on avattu viikko sitten. Meiltä ajaa sinne vaan 10 minuuttia.

No ei se niitä korvapuusteja sitten ehtinyt leipoa. Selitti isännälle kun se tuli töistä että onhan tässä vielä lomaa jäljellä ja varmaan joku päivä korvapuustin tuoksu yllättää kun se tulee töistä. Mamma teki yks kerta pitkä aika sitten isännälle yllätyskorvapuusteja. Isäntä tuli töistä ja huikkasi alakerrasta että onpa hyvä korvapuustin tuoksu, ootko ostanut tuoksukynttilöitä.

Ai niin ei se mamma sieltä autletti-kylästä mitään ostanut. Sano isännälle että tämä oli vain ensimmäinen tarkkailukäynti mitä sieltä löytyy ja sitten joku toinen päivä lomalla menee hypistelemään ja tekemään hankintoja.



"No niin mamma nyt olis aika mennä yhteiselle lenkille, hopi hopi!"


"Varovasti mamma täällä on tosi liukasta!"


"Pitäiskö sun mamma ens kerralla mennä ensin meitsin kanssa lenkille ja sitten vasta juoksulenkille...jotenkin tuntuu että energiataso ei siellä hihnan toisessa päässä oo ihan huipussaan"

"Näin mamma....reippaasti nyt jalkaa ylös ja rivakasti eteenpäin, ei oo bulldogin velvollisuus antaa vetoapua"



"Kato mamma tuolla se koti jo melkein näkyy, voit ottaa sitten isännän kaapista suklaisen energiapatukan niin jaksat olla autlettikylässä skarppina"


"Kiifos mamma päiväluusta, onko hyvää se isännältä pöllitty energiapatukka?"


"Joo joo mamma, mee vaan rauhassa autlettikylään, meitsi pärjäilee tässä Jätin kanssa. Mutta mitens ne isännän korvapuustit....krooohhhhh…."



lauantai 2. marraskuuta 2019

Halloveeni-tunnelmissa


Heippa pienen tauon jälkeen! Tällä viikolla on ollut se Halloveeni. Meitsi ja isäntä ei ois korvia lotkauttanut koko halloveenille mutta mamma alkoi puolessa välissä viikkoa höösäämän. Näytti isännälle ja meitsille kun oli pari vuotta vanhan halloveeni-kuvan päivittänyt naamakirjaan ja alkoi sitten kuulustelemaan että muistatteko pojat mikä hahmo mamma oli silloin. 

No mammalla oli siinä naamakirjakuvassa punainen peruukki ja jotain kirkkaanpunaista meikkiä valui suupielestä ja silmänurkasta. Sitten sillä oli semmonen musta röyhelömekko päällä. Isännän kanssa katsottiin toisiamme silmiin ja meillä oli saumaton yhteisymmärrys. Muistettiin että mamma oli noita! 

Ei mennyt putkeen kun isäntä sano sen ääneen. Mamma otti nokkiinsa ja sano että ootteko sokeita, se hahmo on viehkeä vampyyri! 

No onneksi mamma ei mökötä pitkään ja perherauha palautui nopeasti. Paitsi että mamma halus että meitsi on tänä vuonna hetken halloveeni-hahmo. Lupasi kyllä huimat kuvauspalkkiot, kolme kalkkunaleikettä. Tehtiin diili ja tuolla vikana on meitsin halloveenihahmo. Meitsi luuli että se on semmonen  Kreivi Rapula mutta mamma tuumasi että Kreivi Rakula kuulostaa paremmalta.


"Joo mamma onpas hieno halloveeni-rohviilikuva siellä naamakirjassa, punainen peruukki ja kaikki"
"Ahaa nyt tuli käsky, koko porukka alakertaan arvuuttelemaan mikä hahmo mamma on siinä halloveenikuvassa!"


"Voi voi nyt siellä kuulustellaan isäntää, toivottavasti se vastaa oikein"

"Niin mamma....on edelleen hieno halloveeni-kuva....oon samaa mieltä kun isäntä siitä hahmosta....mitä se sano?"

"Hahahaha…..ai viehkeä vampyyri ja me luultiin isännän kanssa että noita!"

"Ai meitsin pitää olla nyt hetki halloveeni-hahmo Kreivi Rapula"

"Kreivi Rapula kiittää ja kumartaa ja haluaa nyt ne kuvauspalkkiot"


perjantai 18. lokakuuta 2019

Muovikäärmevaroitus!


Täällä ollaan kamut mökillä laittamassa talviteloille laituria ja haravoimassa. Meillä on semmoinen perinne että talviteloille laittamistalkoisiin haetaan kyliltä pizzaa aamupäivällä niin jaksetaan sitten ahkeroida. 

Tänään sitten syötiin ne pizzat....no ei meitsille ollut omaa mutta sain perinteisen bulldogin osan mamman ja isännän pizzoista. Oltiin sovittu että pizzasta kun saa niin paljon energiaa niin niiden syömisen jälkeen ensin vedetään porukalla laituri kuivalle maalle ja sitten haravoidaan. 

Kävi aika perinteisesti. Syötiin pizzat ja mamma sano sen jälkeen että on epäterveellistä heti rehkiä kun vatsa on täynnä. Mamma oli vaivihkaa ostanut kyliltä roskalehden ja meni pizzan jälkeen sänkyyn sitä selailemaan. Sinne se oli sitten nukahtanut ja isäntä ja meitsi ehti sillä aikaa hoitaa laiturihommat.

Mamma tuli tunnin päästä pikkasen nolona ja silmäpussit aktiivisena kertomaan että menee nyt heti haravoimaan. Piti lupauksensa ja huhki siellä haravan kanssa. Pikkasen se vaikeroi että hartiat on jumissa mutta ei me kuunneltu isännän kanssa.

Niin ja sitten se tärkein juttu! Näissä kuvissa näkyvä käärme ei oo oikea. Se on muovinen ja ollut laiturin päässä koko kesän ettei linnut tulis kakkimaan. No on sillä muovikäärmellä ollut vaikutusta, mamma kiljahtaa joka kerta kun menee uimaan. 



"Siellä ne pizzat matkustaa....enää vartti ja päästään maistelemaan..."

"Täällä sitä odotellaan bulldogin osuutta"



"No tulihan sitä viimein eikä pelkkää kuivaa pizzan reunaa....sanoisin että kinkkua ja ehkä mozzarellaa!"

"Hehe mamma syö taas hotkimalla ja kohta päiväuni vetasee, sanokaa meitsin sanoneen..."


"Laitetaanko me isäntä kahdestaan tää laiturihomma talviteloille kun mamma nukahti sinne roskalehden ääreen"


"Ai mamma heräsit sitten sopivasti kun ollaan isännän kanssa saatu melkein koko laituri maalle....kiitos siankorvasta, eihän vaan ole lahjontaa kun on huono omatunto..."


"Anteeksi mamma kun aliarvioin, olitkin jo tehnyt haravointiurakan....tosi ison kasan lehtiä olitkin kerännyt yhteen kasaan"

"Kato mamma tää on se muovikäärme mikä ollut toimettomana koko kesän siellä laiturin päässä"

"
"Meitsi pikkasen leikkii sen kanssa ennen kuin se menee talviteloille odottamaan seuraavaa toimetonta kesää"


"Kaikki kunnossa ja aikataulussa... muovikäärme meni varastoon, isäntä sai laiturin kuivalle maalle ja mamma....öööö sai näin ison kasan lehtiä yhteen kasaan"

lauantai 12. lokakuuta 2019

Sipoon reissu


Heippa kaikille ja kivaa lauantaita! Meitsille oli järkätty eiliselle kivaa iltaohjelmaa. Niin tai tarkemmin sanottuna meitsi oli kutsuttu kylään ja mamma ja isäntä pääsi taas mukaan. Ollaan käyty ennenkin siellä kyläpaikassa mutta ei pitkään aikaan. 

Se kyläpaikka on semmosessa paikassa kun Sipoo. Meiltä ajaa vaan puoli tuntia autolla. Se kyläpaikka on ollut kauan sitten sairaala missä on hoidettu ihmisiä. Mamma sanoo aina kun sinne mennään että on tosi idyllinen paikka ja hieno. 

No tosta hienosta tuli mieleen että mamma taas ohjeisti etukäteen että yritäpäs Nero olla kuolaamatta siellä kylässä niille matoille. Otettiin meitsille oma viltti ja siinä pitäis sitten loikoilla ettei vahinkokuola tule hienoille matoille. 

Oli meillä kyllä luksus-palvelu, kyläpaikan isäntä tuli hakemaan omalla autolla meitsin ja porukat. Meitsin lauma jakautui kolmelle osastolle siinä autossa. Isäntä pääsi etupenkille, mamma takapenkille ja meitsi sinne takaosaan. Isäntä huikkas kun auto lähti Sipoota kohti että onkos takaosastojen rymyporukka mukana ja mamma turvavöissä!

Kesken illan käytiin äijäporukalla lenkillä ja mamma jäi kyläpaikan emännän kanssa sillä aikaa sisälle. Tultiin takaisin sieltä lenkiltä rappukäytävään niin mamman kailotus kuului heti kun avattiin käytävän ulko-ovi. Mamma puhui salaisia naisten henkeviä, pikkasen nolotti mutta onneksi rappukäytävässä ei ollut muita kun oma porukka. 

Oli tosi kiva kyläreissu. Paljon tuli rapsutuksia ja huomiota. Mamma yritti vähän toppuutella kun meitsi halus auttaa ruoanlaitossa keittiössä mutta onneksi se ei jaksanut liikaa keskittyä epäolennaiseen kun oli niin hyvää punaviiniä lasissa.

Illemmalla kyläpaikan isäntä soitti meille taksin. Kuulin kun se sano puhelimeen että iso koira on mukana. Heh olikohan se taksikeskus kuullut väärin kun tuli niin iso taksi että sinne ois hevonenkin mahtunut.

"Noniin auto hurahti pihaan, nyt mamma huulipunat laukkuun ja menoksi!"

"Hyvää iltaa pitkästä aikaa ja kiitos kutsusta. Positiivista että mamma ja isäntäkin on kutsuttu niin löytyy paluumatkan maksaja omasta perheestä"

"Joo tiedetään isäntä, mamma on jo ohjeistanut....pitää loikoilla oman viltin päällä ettei kuola valu matoille"

"Katsokaa! Täällä tuoksuu uunissa haudutettu herkullinen kanaruoka eikä tippaakaan kuolaa!"

"Jaahas täällä sitä viipaloidaan leipää"


"Varo sormia ettei käy niin kuin mammalle ja joutuu laittamaan laastarin"



"Joo mamma keittiössä kaikki hyvin, ei valu kuola. Nauti vaan rauhassa punaviinistä"


"Ooh tuo on jo taidetta, toivottavasti meitsistä oli apua!"


"Tulihan se meitsinkin illallinen. Otapa mamma mallia, täällä katetaan bulldogille valkoiselle pöytäliinalle ja posliinikuppiin!"


"Bulldoggi kuittaa, ihmiset syö nyt illallisen ja meitsi makoilee omalla pedillä!"

"No ei kai se niin sentilleen voi olla..."

"Siellä ne ihmiset syö ja rupattelee iloisesti....ei ne varmaan huomaa jos pikkasen tässä matolla..."


"Aika kivan tuntuinen tämä matto...."

"Hetken vaan tässsä loikoilen kun ihmiset keskittyy ruokailuun, kuolatkin on meitsin toisessa poskessa"
"Kiitos vaan tosi paljon illasta ja tarjoiluista, varmaan se taksi pitäis nyt tilata kun meitsillä alkaa uni vetasemaan"

"Anteeksi tämä epäkohtelias haukotus mutta kattokaapa mammaa kun sen pää jo nuokkuu"


"Jaahas että näin iso taksi....ai kamala toivottavasti mamma ei huomaa että täällä on karaoke. Vois kuskille jäädä traumoja"