Ikä-kriisi

Tiedätte sen tunteen kun perjantaina aamulla herää, aurinko paistaa ja edessä on viikonloppu ! Mikäs sen mahtavampi fiilis. Tiedätte ehkä myös sen tunteen kun kaikki edellämainitut on totta, paitsi se mahtava fiilis. Ilman mitään tiettyä syytä, ei vaan jaksa innostua.

 

Meitsillä oli tänä aamuna just sellanen matalapaine pään päällä kun mamma herätteli aamulenkille. Aurinko paistoi sänkyyn ja avonaisesta ikkunasta kuului lintujen laulua. Emäntä hehkutteli Nero Nero katso mikä ihana aamu ! Nyt hopi hopi ylös ja lenkille !

 

Mun mielestä se aurinko häikäisi valkoisen puolen silmää ja lintujen laulu soi ihan liian kovalla. Ei vaan hotsittanut. Laitoin sen toisenkin silmän takaisin kiinni ettei sokaistu auringonvalosta. Korvalehdet tiukasti korvakäytävää vasten ja johan laimeni linnun viserryskin.

 

Emäntä alkoi huolestumaan että mikä se meikäpojalla oikein on kun ei jo häntä heiluen odottele eteisessä lenkille lähtöä. Piristyhän nyt Nero, emäntä käskytti. No can do...mietiskelin ja jatkoin sängyssä makoilua.

 

No ehkä se vähän vaikutti  mun mielentilaan kun mamma eilen puhelimessa sanoi että Nerohan on jo 5 vuotias, iäkäs bulldoggi. Kai mulla jäi se lause jotenkin alitajuntaan pyörimään ja tuli sitten huonot yöunet. Ei ole kiva kun sanoo iäkkääksi kun olen melkein pentu vielä. En halua menettää pennun oikeuksia ja huomiota vaan sen takia että täytin 5 vuotta.

 

Luulis mamman tietävän miltä tuntuu jos aletaan iästä ja vuosirenkaista puhumaan. Ei paljon naurata sitäkään kun isäntä sanois sitä iäkkääksi omille kavereilleen. No ehkä se emäntä jo hoksasi mistä hihna puristaa kun heti iltalenkin jälkeen halus pelata mun kanssa pihalla ruttupalloa. Se oli varmaan sellainen symboolinen anteeksipyyntö.

 

En oo pitkävihainen enkä katkeraa sorttia. Kaikki on taas mallillaan ja perjantai-fiilarit katossa.

 

  



"Et voi mamma nyt pedata petiä kun vielä makoilen. Pää on raskas, ei huvita aamulenkki"





"Jaa nappuloita ja piimää...no voin EHKÄ lähteä lenkille mutta ihan lyhyelle vaan"



"Lenkki heitetty, nappulat piimäpedillä nautittu. Iäkkäällä jo uni vetasee...hei hei mamma, pidä hauskaa toimistolla"



"En nyt mamma oikeesti jaksa piristyä sun varjoleikeistä. Huomaatko että täällä nauraa vaan yksi ja se ei oo meitsi"





"Joo joo pelataan vaan illalla ruttupalloa....ehkä sitä jaksaa tällainen iäkäskin bulldoggi"



"Vihdoinkin perjantai-ilta ja ruttupalloilun aika. Kato mamma mulla jo pikkasen suupielet kohoaa ylöspäin. Kohta nauran kuin pikku pentu-hauva"