Juhlan jälkitunnelmia

Eilen oli se suuri Juhlapäivä kun Suomi täytti 100 vuotta. Aamulla pimeällä mamma herätti koko porukan ja sano kovalla äänellä että herätys, nyt on suuri juhlapäivä.....

100-vuotissynttärit ! Ensin siinä puolinukuksissa luulin että mammalla on ne satavuotissynttärit mutta sitten onneksi muistin ennen kuin onnittelin mammaa että Suomi se täyttää sata.

Mamma oli päättänyt että aamupimeällä mennään koko sakki katsomaan kun kaupungilla on suuri sairaala juhlavalaistu. Meillä sitten venähti se lähtö kun mamman piti piirtää naamaa vaikka isäntä sano ettei siellä pimeässä kukaan huomaa. Mamma oli sitä mieltä että näin tärkeänä Juhlapäivänä pitää olla naama piirretty myös pimeällä.

Isäntä yritti sanoa että turha nyt enää aamusta lähteä kaupungille kun kohta on jo valosaa. Mamma ei uskonut, intti vaan että nyt mennään eikä meinata.

No siellähän paisto jo sairaalaan seinään aurinko kun päästiin perille eikä ne juhlavalot ollut päällä kun oli niin valosaa. Isäntä pikkasen näpäytti mammaa ja sano että oisko pitänyt uskoa ettei kannata lähtee matkaan kun aurinko oli jo nousemassa.

Mamma on  hyvä vaihtamaan puheenaihetta. Se huomas just sillä hetkellä että matkan varrella on iso marketti missä tarjotaan Suomi-100 synttärikahvit ja kakkua. Se ohjeisti isännän ajamaan sinne markettiin ja päätti että mennään illalla uudestaan katsomaan sairaalan valaistusta.

Mentiin kotiin marketin kautta, meitsi odotti autossa ja isäntä ois ollut meitsin kanssa mutta mamma sano että sen pitää lähteä seuraksi kakkukahville. 

Ei ne onneksi ollut kauan siellä kakkukahvilla, mamma oli ostanut kaksi mandariiniä ettei joku luulis että pelkän ilmasen kakun ja kahvin takia oli sinne markettiin mennyt.

Illalla mentiin taas kaupungille ja siellä oli pimeää ja nyt oli sairaalan seinässä juhlavalaistus. 

Sen jälkeen tultiin kotiin katsomaan niitä Linnan juhlia. Mamma ei edes huomannut kun isäntä laittoi telkkarin äänettömälle. Mamma selostaa kuitenkin koko lähetyksen kovalla äänellä, sekun tietää kaikki valtakunnan asiat ja vaatejutut parhaiten...ainakin sen selostuksesta päätellen. 

"Eikö se mamma tajua ettei mitään juhlavalaistusta näy kun ei tässä auringon paisteessa meinaa muutenkaan mitään nähdä"

"Oli varmaan hyvät kakkukahvit siellä marketissa, kiirehditkö mamma niin kuin yleensä kakkua syödessä....ettet vaan näyttänyt tältä ?"

"Noniin ilta ja pimeys laskeutui, uusi yritys katsomaan sairaalan valaistusta"

"Tommonen oli se meidän eilinen Juhlapäivä, meitsi  tykkää tosi paljon Suomesta vaikka sukujuuret onkin ameriikasta. Paljon Onnea Suomelle tulevillekin vuosille !"