torstai 18. syyskuuta 2014

Täplän paluu

Muistaako joku vielä Täplän ?  Mun uusi paras kaveri tältä syksyltä. Siinä kävi niin, että Täplään tuli reikä ja vinku sen sisältä piti sitten poistaa. Sen vinkun poistaminen ei ollut iso urakka mutta miten saada Täplän poski ehjäksi. Siitä tulikin pidempi projekti. Neula ja lankaa sekä kätevä emäntä, mikä siinä niin vaativaa. Kaikki nuohan meidän huushollissa löytyy, tai siis luulin. Tiesin risan Täplän odottavan toimenpiteitä keittiössä, pöydän perimmäisessä nurkassa. Ei vaan tapahtunut mitään, aina välillä mulkoilin Täplää kohti ja katsoin emäntää silmiin, ymmärsi kyllä vinkit mutta aina löytyi jotain kiireellisempää eikä Täplän paikkaaminen edistynyt moneen viikkoon. Emäntä vihdoin kertoi rehellisesti, että ne ompeluhommat on vihomiimeisiä mitä halusi ja osasi tehdä. Suunnitteli jo nitojalla kiinni kursimista mutta onneksi tajusi että meikällä olisi ollut huulet ruvella sen jälkeen Täplän kanssa leikkiessä. Meikäpoika ei luovuttanut vaan kurkisteli aina Täplän suuntaan kun emäntä oli hollilla. Kuulin vielä monenlaisia tarinoita emännän ompelu-uralta, tai siis hyvin nopea alku ja loppu siinä tarinassa oli. Koulussa oli kuulemma yrittänyt ommella ja kutoakin kädet hikisinä, oli tullut niin kireää silmukkaa ettei puikkoa saanut kuin saksilla irti. Siihen aikaan oli pakko saada koulussa ainakin jokunen käsityö valmiiksi lukuvuoden aikana, kotiin omalle äidilleen salakuljetti tekeleensä viimeisteltäväksi, että sai arvosanan todistukseen. Ihme tapahtui vielä nuorena aikuisena kun halusi tehdä silloiseen poikaystäväänsä vaikutuksen. Kuinkas muuten kuin ompelemalla pojan sammarit, joista oli koko sauma ratkennut persuksista. Laina-ompelukoneella surautti siksakkia ja ei sen pitänyt olla monimutkainen juttu kun suoraa saumaa ompelee. Ihan hyvä tuli, kunnes poikaystävä puki sammarit päällensä ja totesi että oot ommellut väärältä puolelta. Housujen saumaan jäi sellainen puolen sentin uloke koko matkalle. Housut nimettiin ulkomuotonsa mukaisesti krokotiili-housuiksi.
 
Tänään meinasin tippua matolta lattialle kun huomasin emännän kantavan Täplää ja toisessa kädessä oli neulaan sujautettu lanka. Oli tullut siihen tulokseen, että Täplä on saatava kuntoon ja ammatti-ompelijalle vieminen on liian iso kynnys. Sen jälkeen olisi nolompaa mennä uudelleen.
Siinä se emäntä sitten istui ja lopulta seisoi keittiössä suorittaen vaativaa ompelu-tehtävää. Mulle aina nauraa mun naaman ilmeitä, itsellään oli välillä kieli ulkona ja kulmien välissä joen uomaa muistuttava juonne. Pari kertaa neula kilisi lattialle, meikällä tuli mieleen että puoli metriä lyhyemmät kynnet voisi helpottaa käsin ompelemista.
 
 
"Täplä vielä risana"
 
 
"Päivälenkin jälkeen olin menossa tuttuun tapaan tirsoille niin emäntä huutelikin että Nero tule tänne pian....Täplä is back ! En osannut juuri sillä hetkellä innostua kun uni vetasi minä hetkenä hyvänsä"
 
"Päivätirsojen jälkeen omistin koko illan Täplän kanssa leikkimiselle !"
 
"Olen syyntakeeton, tämä on emännän huumoria !"

 
"Onpas kivaa kun Täplä tuli takaisin, nyt on taas tirsoillakin seuraa"

tiistai 16. syyskuuta 2014

Tosi-TV

Me huomattiin emännän kanssa tänään, että 20.000 käyntikertaa blogissa on ylittynyt jokin aikaa sitten. Siitä riemusta tehtiin lukijoille mun yhdestä iltapäivästä videokooste eli Tosi-TV. Takapihalla ja vähän sisätiloissakin puuhastelua aurinkoisena päivänä.  Olkaa hyvät, amerikanbulldogin iltapäivä ilman käsikirjoitusta.
 
 
"Emäntä väittää, että meikä on jääräpää välillä. Tässä otoksessa ei ole kysymys jääräpäisyydestä vaan siitä että emäntä herätti mut kesken päiväunien kuljettamaan ufoa itselleen. Väskätti."
 
 
"Tässä se ufo viskattiin puun oksalle. En oo mikään apina. Viestini ufolle ja emännälle lienee selkeä."
 
 
"Haluan tässä kiittää ja kumartaa lukijoita, kivaa kun seuraatte ja kommentoitte mun juttuja !
Oisin mä ilman komentoakin kumartanut mutta emäntä ehti taas ensin."
 
 
"Lukijoista ainakin Sandra sanoi, että tätä ruoan kierrättimistä kirsun kautta voisi katsoa enemmänkin. Tässä vielä näyte."
 
 
"On jo aika antaa myös ääninäyte. Harvoin pääsee haukkumaan, tänään tuli tilaisuus. Meidän koko kesän virhehälytyksiä antaneet turvalaitteet tultiin vaihtamaan. Meikä bongas ekana sen asentajan kun hurautti autolla pihaan. Olisin mennyt vastaan sisätiloihin mutta mulle olikin laitettu peti kuistille ja ovi säppiin. Kuulemma työrauha pitää antaa asentajalle. Työrauha tai verokortti...niinkuin se entinen mies huudahti kun pomo käski lisäämään työtahtia."
 
"Onneksi mulle oli jätetty siihen pedille luu purtavaksi. Aika kului hyvin ja asentaja sai työrauhansa"

lauantai 13. syyskuuta 2014

Kylpylää ja Kesäteatteria

Hei meikä pääsi viikonlopuksi kylpylälomalle ! Ihan eka kerta niin tosi paljon jännitti mitähän siellä on. Luxusta kuulemma, hetken jo luulin että se luxus on joku tosi-tv-ohjelma tai pesuaine niin en nyt liikoja odotellut omalle kohdalle tuosta reissusta. Suostuin kuitenkin lähtemään mukaan koska kotonakaan ei olisi sen kummempaa ohjelmaa tiedossa. Luxuksen lisäksi mulle luvatiin reissu Kesäteatteriin, se kuulosti jo tosi jännältä ja näkemisen arvoiselta ! Eikun kirsu kohti kylpylää ja kesäteatteria !
 
 
 
"Perjantaina aamupäivällä tuli mieleen, että olis kiva tehdä viikonloppuna jotain muutakin kuin kärpäsen kanssa hengailua"



"Joskus toiveet toteutuu ajatustakin nopeammin, jo alkuillasta olin hotellissa ja siellä kylpylässä. Juuri kun valkkasin kumman sängyn haluan niin emäntä huhuili eteisestä *ethän Nero hyppää likatassuilla sängylle !*. Myöhäistä...en voisi asiaa paremmin ilmaista."



"Lauantain aamupalan (sis. nakkeja ja lihapullia) jälkeen ohjelmassa oli reissu Kesäteatteriin. Meikä oli niin innoissaan kun vihdoinkin oli tilaisuus mennä katsomaan livenä joku show, eikä aina vaan siinä digi-formaatissa. Pinkasin siitä riemusta kiitolaukkaan, Kesäteattaria kohti !"


"Reitin varrella oli lintutorni. Ja höh, muut meni torniin ja meikä jätettiin alatasolle odottelemaan. Hukkareissu heille, niinkuin sanonta kuuluu, ei siellä tornissa ollut yhtään lintua"


"Lintutornin jälkeen mun bulldoginvaisto sanoi että nyt on Kesäteatteri lähistöllä.."


"En malttanut enää odottaa...nyt äkkiä varaamaan liput ja hyvä paikka !"


"Sain joo hyvä paikan mutta ehkä tunnelmallisempaa jos paikalla olisi ollut muitakin katsoja ja näyttelijöitä"

"Jos Kesäteatteri olikin lievä pettymys niin kannatti tämä kylpyläreissu  ainakin hoitojen takia. Kuten asiaan kuuluu iltapäivällä oli jalkahoito..."

"...ja alkuillasta intialainen päähieronta"

torstai 11. syyskuuta 2014

Blogin uusi ilme

Tämä päivä alkoi hieman tylsästi. Meikä pistettiin pedin kanssa kuistille pois jaloista ja emäntä otti siivousilmeen naamalleen. Ei muuten nuorenna eikä kaunista sitä yhtään se ilme. Onneksi ulkona oli aurinkoinen ja lämmin ilma niin siinä vielä niitä vitamiineja keräsin turkkiini. Ovi oli sisälle auki niin kuulin hyvin emännän siivousmutinat. "Onpas näitä Neron karvoja taas joka paikassa". No en nyt menis pelkästään meikäläisen piikkiin kaikkea laittamaan. En oo ainakaan huomannut että mulla olis jossain vaiheessa kasvanut taipuisia 35 cm blondeja hiuksia, vieläpä raidoilla. Semmosia nimittäin myös näkyy sohvalla ja muissakin paikoissa.  "Voi miten Neron kuolaa on täälläkin, sohvan käsinojalla" Voihan se olla meikä odottanut iltapalaa sohvalta käsin, en nyt mee vannomaan ettei olis joskus pienet ilokuolat tipahdellut suupielistä. Toisaalta kyllä sieltä emännänkin suupielistä jäätelöä ainakin välillä tipahtelee.
 
Siivoukset oli loppusuoralla kun emäntä sai viestin, että meikä on saamassa tämän päivän aikana uuden ulkoasun blogille. Meidän perheessä kun ei osata tv:n kaukosäädintä monimutkaisempaa laitetta hallita niin on jäänyt blogisivut raakileeksi. Emännällä kävi pian blogin perustamisen jälkeen ystävä kylässä ja antamassa ohjeita mutta ei se emäntä jaksanut keskittyä kun piti vaan jutella kaikkea muuta. Yritti se kerran alkaa itse selvittämään miten ne sivut oikein muokataan, mulla iski epätoivo kun se ihan ensiksi meni googlaamaan mitä tarkoittaa gadgetti. Onneksi tajusi itsekin hyvin pian että tarvitsee jonkun muun tekemään jos haluaa edustavat sivut. Vähän se epäröi kehtaako pyytää apua hyvältä ystävältä, joka muuten on ammatikseen sellainen veppi disaigneri. No kehtasi se sitten ottaa asian esille ja tänään meikä sai hienot uuden etusivun linkkeineen ja kuvineen. Mä oon niin leso ! Emäntä sanoi että nyt mennään sille ystävälle Krisselle ottamaan poseerauskuvia kiitoksena suunnittelusta ja toteutuksesta. Mulle annettiin ohjeet että ei saa näyttää lesolta niissä kuvissa, ihan nöyrästi vaan niin joku voi luulla että ollaan itse ne sivut työstetty.
 
 
 
"Täs mä nyt oon nöyränä, blogisivut päivitettynä niih"
"Tässä pihalla on yks nöyrä tyyppi jolla sattuu olemaan blogissa hieno etusivu!"


"Kjäh....kjäh...sitä vaan että ihan nöyrästi pyydän kaikkia katsomaan mun blogin etusivua !"


"Kuka tulis tanssiin mun kanssa blogi-polkan, jiihaa ihan nöyrästi tässä vaan"

keskiviikko 10. syyskuuta 2014

Väärinkäsityksiä

Morjensta, sitä vaan ettei tuo emäntä vieläkään yli neljän vuoden koulutuksen jälkeen aina ymmärrä mun viestiä. Tästä on viikon sisällä jo useampi esimerkki. Nyt kun se jäi toimistolta kotiin niin se alkoi lisäämään mun liikuntaa ja myös omaansa. Ne pitkät yhteiset päivälenkit on ollut mun mieleen, en yhtään valita. Sitten se alkoi lisäämään myös omien juoksulenkkiensä pituutta. Nyt juoksee jo 15 km kerrallaan. Kuulemma ei sovi mulle tuollaiset pitkät juoksulenkit, tulee lonkat kipeiksi. Jassoo...katsoin mun tähystyspaikalta ikkunasta kun tuli sellaiselta lenkiltä pihaan ja pysähtyi tienvarteen postia laatikosta noukkimaan. Tais olla omat lonkat kipeenä kun lähti köpöttelemään katkokävelyä siitä laatikolta ovea kohti. Sitten huomasikin meikäläisen ikkunassa töllöttämässä niin muutti äkkiä askeleet juoksuksi ja huitoi mulle sellaista voitonmerkkiä. Kyllä meikä emäntänsä tuntee, jos olis pystynyt niin olis laittanut vielä taustamusiikiksi sen lempibiisin 'ai of tö taiger'.
Tässä on se väärinkäsitys, emäntä luulee että meikä ei kestäis tuollaisia lenkkejä yhtä hyvin kuin se itsekin. Voitais yhdessä köpötellä viimeiset metrit postilaatikolta kotiin.
Emäntä on kotona ollessaan alkanut verestämään myös aerobic taitojaan (niinkuin se itse niitä nimittää). Eilen iltapäivällä laittoi disco-jytää täysillä soimaan ja sano mulle että ootapas Nero hetki. Kävi penkomassa vanhoja urheiluvaatteita ja vähän mua nauratti kun se kohta ilmesty sellaisissa trumpettitrikoissa pomppimaan. Mulle hihkui että et sitten Nero kirputa ! Mulla oli pentuna tapana pikkasen näykkästä persuksista kun se biccasi kotona. Se vaan johtui siitä että olin huolissani onko joku hätänä. Muisti emäntä mun pentuajan  kun katselin sen askellusta... niin tulkitsi että suunnittelen taas kirputusta. Sano sittenkin lähtevänsä liikuntakeskukseen biccaamaan. Tässä oli sellainen väärinkäsitys että ei meikä olis sitä enää kirputtanut. Olin juuri suunnittelemassa heittäytymistä mahalleen raajat levitettyinä sen biccauslattialle.
 
 
 
 
 
"Tämän aamun väärinkäsitys oli aika totaalinen. Meikä oli käynyt aamulenkillä, syönyt aamupalan ja ehti ottaa jo pienet aamutirsatkin. Emäntä siinä vaiheessa aloitteli omaa aamupalaansa ja ahneuksissaan unohti laittaa meikän pedin sinne keittiön lattialle. Meikähän ei suostu seisaaltaan kylmällä laatalla odottamaan välipalaa. Siirryin olohuoneeseen ja loin emäntääni kohti tehokkaimman ilmeen mitä osasin. Huomasikin sen sieltä keittiöstä ja hihkaisi voi Nero pieni onko sulla noin tylsää ! Tässä on se väärinkäsitys että meikä halus samanlaisen kalkkunaleikkeen kun emännän voikkoleivän päällä mutta emäntä tulkitsikin että mulla oli tylsää ja laitto mut hommiin !"


,

sunnuntai 7. syyskuuta 2014

Pakkaamista

Eilisen haikeahkon postauksen jälkeen sain paljon kannustusta blogi-kamuilta, itsekin sitten tajusin ettei kannata heittää kirvestä kaivoon vaikka mökkikausi hiljeneekin tämän viikonlopun jälkeen. Lauantaina auringonlaskun aikaan menin tuttuun tapaan laiturin nokkaan kertaamaan päivän tapahtumia ja suunnittelemaan seuraavan päivän tärkeimmät kiinnekohdat. Haikeus alkoi muuttua riemun tunteeksi kun hoksasin....jos meikä ei voi tulla mökille ennen kevättä niin voihan se mökki ainakin osittain tulla mun kaupunkinkotiin. Jes jes, tämä poika keksikin hyvän pläänin seuraavaksi päiväksi, joka oli mökkitavaroiden pakkaamispäivä.
 
"Mököttääkö vai eikö mökottää...ei tarvii kun on hyvä plääni"
"Yöunilta heräsin levänneenä ja olin kun uusi bulldoggi, ei haikeutta vaan selvä suunnitelma. Maltoin juuri ja juuri odottaa pekonin valmistumisen. Mökillä on sekin hyvä puoli kun makkarin ja hellan välillä on vain 30 senttiä niin ei tarvii edes
kokonaan nousta sängystä vahtimaan aamupalan valmistumista"
 
"Aamusuihku ja sitten kertomaan emännälle mun *vie mökki kotiin*-suunnitelma"


"Isäntäväen pakkaillessa tavaroitaan autoon aloin kasaamaan omiani autoon vietäväksi. Ihan ekana mun vesilelu. Tämä mahtuu hyvin vaikka jonkun kassin päälle autossa kun on niin kevytkin"
 


"Sitten mun halko, laittakaa tää sinne likapyykkipusiin päälle, ei haittaa vaikka irtois vähän tuohta ja tikkuja, kyllä ne pesukoneessa seuloutuu, viimeistään sinne nukkasihvilään !"



"Tää mun lempipuska on nyt parhaassa kukassa ja tuoksuu hyvälle. Puska mahtuu hyvin emännän jalkatilaan ja on sillä emännällä multaa niissä kengissäkin niin lisä 10 senttiä ei näy missään"


"Punainen suojapeitto sohvalta ! Lähtee mulla karvaa kotonakin niin olis hyvä siinä olkkarin nahkasohvalla. Autossa emäntä voi ottaa vaikka hartiahuiviksi niin ei vie ylimääräistä tilaa"





"Mammaaaa....mul ois viel yks juttu..."


"Mä kannan itse sen autoon, siihen kylmälaukun päälle !


"Osan sain ottaa mukaan, osaa en. Onneksi emäntä vihjaili että ehkä lokakuussa ehditään käydä ennen lopullista talviteloille laittamista. Pakkaan sitten loput tavarat autoon !"

lauantai 6. syyskuuta 2014

Heippa mökki !


 
Tuli jo mainittua edellisessä päivityksessä, että tämän vuoden viimeistä virallista viikonloppua vietetään mökillä. Mulla on haikea mieli, puoli vuotta on pitkä aika bulldogin elämässä ja sen verran on aikaa seuraavaan mökkikauteen. Yritin olla tänään iloinen ja nauttia aurinkoisestä päivästä, takaraivossa kuitenkin painoi tietoisuus syysjäähyväisistä.
 
 
"Grillimakkaraa....kiva kiva..mutta kuka haluaa syödä syksyn viimeisen..en ainakaan minä !"

"Vuodenajat pyörii ja rengas pyörii....kuvainnollista. Tämän vuoden viimeiset kisat hakkapeliitan kanssa"
 


"Syyskalassa.....hiljaista on"



"Eihän täällä ketään ole....ahvenen sintitkin on muuttaneet jo talviteloile syvemmille vesille...heippa..."
 


"Meikä tekee juntturat, en lähe mihinkään mökiltä. Vuodenajat tulee ja menee, joka päivä on hyvä ilma mökkeilyyn  !"



"Kai se on sit pakko...tallaten laiturilla kohti tulevaa city-kautta"


"Heippa vaan ahvenen sintit ja muut järven asukit....meikäkin  lähtee talviteloille"



"Mulla ei ole koti-oloissa kuin yksi peitto...jään kovasti kaipaamaan mökin peittolajitelmaa. Aamupalan jälkeinen välly, päiväpeitto, uimahuopa, iltavilu-viltti, grillauspeitto, paarmantorjunpeitto jne. jne.  "



"Näihin tunnelmiin täältä Etelä-Savosta...punainen on meikän lempiväri"

perjantai 5. syyskuuta 2014

Mökkeilyn loppusuora



Mulle kerrottiin tänään...kuulemma syksy koittaa ja mökkeilyt alkaa olla finaalissa. Hö, taitaa olla laiskaa sakkia mun isäntäväki kun ei jaksa syksyn jälkeen tulla mökille vaan valitsevat sen helpomman kaupunkilaiselämän. Minkäs sille meikä mitään voi...täytyy passata ruokkivan kätttä. Tulossa kuulemma vielä ollaan syksymmällä...mutta tilanteen mukaan. Mikähän se tilanne sitten on...Vois kerrankin olla perhepalaveri ja äänestettäisiin.....mulle kelpais viileämmät kelitkin. Piti tänään ottaa kaikki irti mökkielämästä siltä varalta että kohta tulee piiiiiitkä tauko. Sitäpaitsi harvoin on mökillä viikonloppuja ettei ole tyttöjä kylässä ja pompottamassa. Kerrankin voin sanoa: *Täällä määrään minä !"

"Meikä on kingi, meikä on kingi....silloin kun ei ole niitä naaraspuolisia kavereita määräilemässä"



"Joohaaa....meikä määrää tahdin....oukkei reggei"
"Hei...hei...välipala just silloin kun mulle sopii!"


"Voin keskittyä hetkeksi emännän analyyseihin kun ei tarvii kilpailla huomiosta lajitovereiden kanssa"
"Äijien juttuja tällaiset rajummat lelun kuljetukset, tänään ei tarvitse varoa heikkoluisempia ladyja !"
"Isännän huomio 110 %, auringonlasku poikien kesken"
"Yöunille hyvissä ajoin, parempaa kuin raakaluu" 

keskiviikko 3. syyskuuta 2014

Ihmeellinen viikko

 
Nyt on kuulkaa mahtunut niin paljon äksöniä tähän viikkoon,vaikka vasta mennään puolessavälissä, etten tiedä mistä oikein aloittaisin. Se oli viikon ensimmäinen päivä kun huomasin emännän olevan jotenkin jännittyneen oloinen. Mietin että varmaan johtuu siitä kun sillä oli synttärit niin laskeskeli että mittariin tuli taas yksi vuosi lisää ja sitä stressasi. Töistä kotiin tullessa sai lahjaksi sylillisen karkkia ja lakuja, siinä vaiheessa huolestuin todella kun ei alkanutkaan repimään raivokkaasti kahdella kädellä karkkipapereita auki vaan laittoi maltillisesti sivummalle, pöydän päälle. Ohhoh, oliko emäntäni tullut kultaisessa keski-iässä vihdoin aikuiseksi ja halusi todistaa että pystyy säästämään karkit myöhäisempään ajankohtaan. Vahvasti epäilytti...mutta tapahtuuhan sitä maailmassa ihmeitä, miksei vois kerran osua meidänkin laumaan. Illan tullen oman vatsan ollessa täynnä unohdin koko ihmeen ja nukahdin rennosti sänkyyn kuten aina ennenkin. Seuraavana aamuna sain taas ihmetyksen aihetta kun aamulenkin jälkeen emäntä ei kiiruhtanutkaan vessan ja vaatehuoneen välillä meikkipussi kädessä ja kahvikuppi toisessa. Vielä suurempi ihme kun tuttuun tapaan aamupalani jälkeen lähdin tirsoille makkariin ja sänky ei ollutkaan petattuna vaan ihanan pehmeät lakanat vielä näkyvillä. Noh, mullehan se sopi ja mietin vaan että ihme viikon alku kun mikään ei mene kuin normaali arkena. Seuraavaksi havahduin unen tokkurasta kun emäntä antoi turpapusun ja kertoi meidän lauman tulleen uuteen elämäntilanteeseen. Kuulemma on toistaiseksi kotosalla arkipäivät ja etsii plus toivoo uusia haasteita. Tipahdin kärryiltä ennenkuin olin niiden kyytiin edes päässyt. Mitä ihmeen haasteita...tuleeko ne haasteet ovista vai ikkunoista ? Vai tuoko se tuttu postinkantaja ne laatikkoon ? Mitä jos ne haasteet tulee ovelle...saako niitä haukkua ?

"Meikä ymmärsi sitten että emäntä ei mene enää arkisin toimistolle...ennenkuin ne uudet haasteet löytyy. Siinä vaiheessa kannatti jo raottaa toista silmääkin kun kerrottiin että saan emännästä seuraa eikä tarvitse olla yksin päivisin. Helppo laskukaava: yksi plus yksi = päivälenkkejä ja varsinkin päiväpaloja"



"Ensimmäinen päiväpala toteutui jo ennnen puoltapäivää, takapihalla puskapissalla ollessa"

 
"Tämä syksyn ensimmäinen viikko on siitäkin erikoislaatuinen kun emännän synttärien lisäksi isännällä on synttärit kaksi päivää myöhemmin. Emäntä oli niin tohkeissaan kun leivoskeli päiväsaikaan synttärimustikkapiirakkaa isännälle syntymäpäiväkaffeelle. Siinä kävi niinkuin aina, ei ehtinyt isäntä töistä kotia kun oli jo puolet piirakasta maisteltu. Minä muuten otin vaan ihan pienen murusen, emäntä söi melkein puolet"
 
"Isännän ehtiessä kotiin alkoikin sitten sängyn pilkkominen, taas olin ihan ihmeissäni kun katselin sängyn päätyä mun oleskelumaton päällä. Olikohan ne haasteet jo näin pian tulossa ja niille tehtiin nukkumapaikkaa matolle"
"Makkarissa käynti oli suorastaan järkytys, olikohan se isäntä yhtään miettinyt miten hankala tällaisen kehikon päällä on nukkua"


"Kohta se kehikkokin laitettiin palasiksi ja ruuvit pussiin. Vain patja jätettiin makkarin lattialle. Mun tuttu ja turvallinen tähystyspaikka oli madaltunut puolella metrillä enkä nähnyt ikkunasta kuin ohikulkijoiden päälaet ja ei mustakaan näkynyt varmaan kuin silmät ja kirsun puolikas sinne kylätielle. Olisin kyllä noussut barrikaadeille mutta sain kuulla että vuorokauden kuluttua tulee uusi tähystyspaikka patjoineen. Voin mä nyt sen ajan tinkiä saavutetuista eduista mutta onpas ollut ihmeiden viikko"