Kumma juttu, meinaan kun emäntä jäi toimistolta pois ja etsii nyt kotoa käsin uusia haasteita niin ihan hirvee kiire koko ajan. Meikä luuli, että nyt loikoillaan joka toinen tunti ja se joka toinen taas otetaan huikopalaa. Vielä mitä....nyt mennään lenkille, jumppaan, kauppaan, sometetaan, siivotaan....ja se siivous tarkottaa että joka ainut kuitti alkaen vuodelta 2005 käydään läpi ja viskataan roskikseen, jos on takuu mennyt umpeen yli 3 vuotta sitten. Varmuuden vuoksi alle 3 vuotta sitten umpeen menneet takuukuitit vielä arkistoidaan....just in case.
Tänäänkin oli ihan tulipalokiire koko päivän. Aamulenkin jälkeen ehdin ottaa vaan ihan pienet tirsat kun heräsin siivouksesta syntyvään meteliin. Ensin meinasin tehdä kuten ennenkin siivouspäivänä..pysyä mahdollisimman kaukana emännästä ja siivousvälineistä, ihan vaan sen takia että mun mielestä siinä siivoojan ympärillä leijailee negatiivista energiaa. Ei hymyn häivää ja rapsutukset tulee ilman tunnetta, ihan selkeästi.
Siivoukseen liittyy tarina mun Tyttiksestä ! Ennenkuin kerron niin miettikääpä....mikä tai kuka vois olla Tyttis ? Se on pehmeä, lämmin ja ei koskaan purnaa. Se odottaa uskollisesti mua joka päivä, joka tunti, joka minuutti. Sen väri saattaa vaihdella riippuen vuodesta, tällä hetkellä se on ruskeanharmaa. Tyttikselle voi kertoa ilot ja murheet, se ei lavertele.
Kaikki alkoi kun oli pentu. Kotona yhdessä huoneessa oli pehmeä karvamatto minkä päällä tykkäsin makoilla ja välillä syödä herkkujakin. Matto oli ollut jo 1,5 vuotta kun emäntä päätti, että nyt on aika vaihtaa matto uuteen, kuulemma joitakin tuoksuja liikaa pinttynyt, ei auta pesut eikä tuuletukset. Itse en enää muista mutta emäntä on kertonut tarinoita. Kun se kääri maton rullalle ja vei väliaikaisesti pihakuistille (ennen kaatopaikalle kuskaamista) niin meikä oli vahtinut mattoa ja kun joku vieras meni kuistilla liian lähelle maton raatoa niin aloin tökkimään kuonolla ja örisemään....mun mattoa ei kosketa ! Vihdoin kun emäntä oli raahannut mattoa peräkärryyn niin meitsi oli roikkunut matossa ja yrittänyt vinkua...ei saa viedä ! Silloin emäntä oli naurahtanut ja sanonut: "Nero ei tämä ole sun tyttöystävä....ja jos olikin niin älä murehdi sisällä on jo uusi Tyttis !"
Silloin oli meikälle kasvun paikka....yksi tyttöystävä jos menee...niin toinen Tyttis tulee tilalle.
Tänään oli siivouspäivä ja nykyisen Tyttiksen tuuletuspäivä. Tämä taitaa olla jo Tyttis no. 3. Mun piti vahtia koko aamupäivä, että Tyttis no. 3 pääsee takaisin sisälle eikä auton peräkärryyn.
"Mammaaa...meitsi näkee että Tyttis on kannettu kuistille, tuleehan se takaisin ?!" |
"Tässä istun ja vastausta odotan....mikä on Tyttiksen kohtalo ?" |
"Hieno perjantai ! Tyttis no. 3 pääsi takaisin omalle paikalleen. Mikäs siinä oli halkopuuta pureskellessa. Niin tuttu ja turvallinen olo !" |
Voi Nero :D Oot kyllä hauska mies, vaikka taitaapa Liinukallakin olla tekemistä asian kanssa. Jos ei nyt muuta niin ainakin kuvaajana :D
VastaaPoistaJuu eihän Liinukan tarvii kun painaa yhtä nappulaa kamerasta, kaikki muu on mun hommaa
Poistat. Nero
Ompa hyvä ku Tyttis piäs takasi omalle paekallesa. Oes se ollunna ankeeta jos oes tuohii salloo hivutettu jonnehhii! Nuin kommee vielä. Ja hyvästi soppii sulle värisähhii puolesta. Ee vaehtamalla parane. Kyllä pittää tuommosesta Tyttiksestä pittee kiini.
VastaaPoistaNuille naesille ku isköö se siivuuvimma ni siinä suap olla tarkkana vahtoomassa. Mitenkä montä vinkuva on multae männy tietymättömmii ku hetkeks kiäntää silimijjää muuvalle!
Samaa miettinyt että minnehän ne kaikki lelut on joutuneet ? On mulla ainakin sata ollut ja tällä hetkellä vaan neljä.
Poistat. Nero
Gaumeeta ku me ruvettiin jännittään, että kaapataaks toi sun Tyttis nro 3 kans, mut onneks ei. Olis ollu tori raumaattista, erityisesti sulle, Nero.
VastaaPoistaUusia haasteita onkin hyvä välillä ettiä ja siivota kotia ja rauhottua välillä. Taitaa olla vuoden vaihteessa edessä tommonen haasteiden ettiminen meijänkin äipällä. Peukutetaan sun äipälles, kyä ettivä löytää ja sitä rataa. Joo.
Peukkuja sinnekin jos tulee uusien haasteiden etsiminen ajankohtaiseksi ! Tytti no. 3 on omalla paikallaan ja voi hyvin :)
PoistaTarkkana on oltava omien tyttisten kanssa, muuten palveluskunta saattaa tehdä omia omituisia päätöksiään ja viedä ne pois. Mulla on melko iisi homma, kun täällä on moni juttu pistetty uusiksi kesän aikana. Tuskin Se saa päähänsä mitään radikaalia uudistusta nyt, kun ollaan menossa kohti pimeää aikaa. Silloin Se yleensä keskittyy tekemään uudistussuunnitelmia kevääksi (jotka unohtaa jo joulun jälkeen).
VastaaPoistaSusta saa aina hurjan hyviä kuvia, Nero.
Jotain hyötyä tuosta pimeästäkin ajasta kun ei palveluskunnat jaksa höösätä niitä uusia virityksiä, saadaan mekin karvakuonot vähän aikaa rentoutua kun ei tarvi vahtia lelujaan kuin silmäteräänsä.
Poistat. Nero
Noita halkojakin liikkuu talvisaikaan varmemmin, niin on ainakin niitä käytettävissä, jos muut lelut on hävinneet maisemista. Eikä öttiäiset ole kiusana pakkasilla :-)
VastaaPoistaAika kiva kun on erilaisia vuodenaikoja, niin tulee vaihtelua elämään ihan luonnostaan.
Samaa mieltä, vuodenajat on hieno asia :)
PoistaTämä Tyttis eroaa nyt aika selkeästi Neron muista typyköistä. :) Siinä missä muiden kanssa kutitellaan kainalosta tai puljataan järvessä, niin tämän kanssa vedetään valssia terassilla. Ihan romanttista sekin! ;)
VastaaPoistaTämä Tyttis ei vie eikä vikise :)
PoistaHuh, mäkin jo ehdin pelästymään että Tyttiksen aika koitti, mutta onneksi ei ! Onhan se nimittäin niin, että vaikka niitä aina tulee lisää niin ikävähän se on vanhalle rakkalle Tyttikselle sanoa hyvästit ♥
VastaaPoistaNiin ja se mitä emäntä väittää ummehtuneeksi tuoksuksi on mun mielestä kotoinen ja turvallinen tuoksu
Poistat Nero
Hyvä, jos tämä Tyttis ei katoa saman tein. Onpa teillä kaunis tuo tumma parketti. meillä oli tuota samaa väriä meidän ekassa asunnossa, merbauta. Sitten, kun tehtiin tää talo, niin ajateltiin, että tosi isona pintana tuo sama väri voisi olla vähän haasteellinen (52 neliöö yhtä pintaa) ja sit päätettiin laittaa olkkari kirsikalla. Mut hiano on! Valssi on aikas romanttinen tanssi. Ossi harrastaa sitä meidän keittön matolla, kunnes mä karjun kun aropiru. Se matto on näet omaa tuotantoa. Terveisii!
VastaaPoistaAika hyvin tosiaan tummassa lattiassa näkyy kynnen jäljet...ja emännän korkkarin jäljet.
PoistaAurinkoista Sunnuntaita :)