Toimistopallo ja Joululehmä

 

Moro ! Meitsi sai eilen monta lahjaa ! Ensimmäisen sain jo puoliltapäivin. Yleensä joululahjat on tapana antaa iltahämärissä mutta meitsi teki omat johtopäätökset miksi eka lahja tuli niin aikaisin.

Ensinnäkin emäntä ei malttanut odottaa iltaan saakka, sekun aina ilakoi mun leluista yhtä paljon kuin meitsi itse, kuulemma kiva seurata reaktiot ja katsoa sekundaattorista kuinka kauan lelu pysyy ehjänä.

Se toinen syy aikaiseen joululahjaan oli varmaan se että emäntä ei osaa paketoida pyöreätä lahjaa, olis ollut noloa jouluvieraiden edessä antaa lahja ilman pakettia, ehkä joulunaru kiinnitetty nuppineulalla lahjaan kiinni. 

 

Meitsi ei valita, oli kiva saada lahjoja pitkin päivää. Pystyi sitten keskittymään yhteen kerrallaan.

Joko arvasitte mikä se mun pyöreä aamupäivälahja oli ? No ihan oikein, pallohan se ! Emäntä oli saanut sieltä toimistolta, työkaveriltaan jonka nimi on Pomo. Nyt meitsi vasta tajusi että emäntä on sellaisella toimistolla että siellä on bulldogille leluja ! Ennen se vaan tuoksui töistä tullessa kahville ja paperille, nykyään myös leluille ! Meitsi aloittikin heti pallon käsittelyn ja emäntä otti aikaa kuinka kauan se kestäisi ehjänä.

 

Alkuillasta saapui jouluvieraat. Jouluaterian aikana meitsi sai erikoisluun missä oli kanaa sisällä. Sen pureskelu kesti yhtä kauan kuin muiden jouluateria, vähän meitsiä harmitti kun en sitten ehtinyt joulupöydän alle etsimään sattumia. Emännän kohdalla tuolin edessä on yleensä parhaat mestat löytää naposteltavaa. Onneksi joulunpyhiä kestää monta päivää niin ehdin vielä päästä pöydän allekin herkuttelemaan.

 

Mulla on muuten uusi kiva ystävä, sen nimi on Anneli. Aina tulee rapsutuksia ja kehuja kun nähdään, se antais meitsin pussata naamaakin  mutta muut laittaa aina käsiä esteeksi.

Anneli oli tuonut mulle ihan oman joululahjan ! Se oli käärittynä joulupaperiin. Jännitti kyllä tosi paljon kun availtiin pakettia....mitähän sieltä paljastuisi. Jollei Anneli olisi istunut meitsin vieressä ja availlut kaverina sitä pakettia olisin tehnyt sen hieman nopeamman kaavan kautta. Siinä ne maistuu joulupaperitkin missä muutkin jouluherkut.

 

Kohta näette kuvista sen joululahjan mutta voin tässä jo kertoa, että keksittiin myöhemmin Annelin kanssa kiva leikki sen lelun kanssa. Istuivat kaikki joulukahvia nauttimassa pöydän ympärillä. Meitsi otti lelun ja vei pöydän alla Annelin syliin. Siinä vaiheessa emäntä aina huusi *Nero pois, oma paikka !* Sitten Anneli otti lelun käteensä ja heitti pöydän alta olkkarin lattialle. Meitsi ryntäsi lelun perään, ravisteli pari kertaa ja sitten taas kuljetus pöydän alta Annelin syliin. Leikittiin tätä ainakin viisi kertaa ja tavallaan emäntäkin osallistui kun huusi aina samassa kohden *Nero pois,oma paikka!*

 

"Meitsi sai toimistopallon !"

"Kjeh.....kjeh....hieno on mutta ei taida montaa sekunttia kestää ehjänä"



"Mamma laitas kello käymään, nyt alkaa pallon riepottelu !"




"Tuosta kun nappaan niin kohta sihisee....."

"Noh...aika sitkeää tekoa.....kulmahammas varmaan auttaa saamaan reiän...."

"Kappas kun ei rikki saa.....toimisko vasen kulmahammas...."

"On siinä ihme pallo kun ei puhki saa. Täytyy viedä ulos pakkaseen niin ehkä haurastuu ja saa paremmin sitten hampaat läpi"

 

"Kestää aika kauan tämä paketin avaaminen....meitsillä olis yksi nopeampi tapa mikä liittyy mun hampaisiin...."



"No sieltä se jo näkyy....hetkinen mikäs se on....väritys on vähän kuin meitsillä"

"Tyttö tuntuu olevan......sehän on lehmä !"

"Kiitos Anneli, nyt meitsi antaa lehmälle joulupusun !"

Hyväntahtoista Joulua

Yksi yö Joulu-aattoon. Emäntä tuli juuri töistä, heitti käsilaukun ja korkkarit eteisen lattialle ja takin porraskaiteen nuppiin roikkumaan. Aika reteesti se aloitti pyhien vieton, kehuskeli meitsiä ja isäntää, lomalaisia, jouluvalmisteluista ja valmiin joulutunnelman luomisesta kun itse oli töissä vielä tänäänkin.

 

Sitten emäntä kiirehti pidemmälle huusholliin, kuulemma glögin lämmittämispuuhiin, nyt olisi aikaa rentoutua koko aatonaatto-ilta... kun lomalaiset Nero ja isäntä ovat hoitaneet jouluvalmistelut.

Tätä idylliä kesti vajaa kaksi minuuttia kunnes emäntä tokaisi että miten juuri imuroidun kodin lattialla voi olla samat leivänmuruset kuin aamulla...ja hei Neron ruokakupin vierestä on unohtunut pyyhkiä sen ruoan-odottamis-kuolat. Seuraavaksi tuli ihmettelyä siitä kun perheen miesväki oli unohtanut vaihtaa vessoihin käsipyyhkeet.

 

Meitsi poistui siinä vaiheessa takavasemmalle kun isäntä kertoi että ei voitu keskeyttää Games of Thrones toisen tuotantokauden jaksoa kolme ja neljä, olisi kärsinyt juonen intensiivisyys. Siispä ei ehditty keskittyä siivoamiseen.

 

Joulu on ihmeiden aikaa, emäntä vaan naurahti että hienoa pojat kun kuitenkin hoiditte kaikki joulu-ruokien hankinnat. Tässä huushollissa on täten kaikilla hyvä tahto ja Joulumieli.

 

Toivomme lukijoille, blogikamuille ja perheillensä sekä kaikille muillekin ihmisille, lemmikeille ja metsän eläimille hyväntahtoista Joulua !

 

 

Aikataulutusta

Hehheehee...mun isännällä alkoi kahden viikon joululoma ! Sehän tarkoittaa sitä että kun emäntä on töissä niin me saadaan harrastaa isännän kanssa ihan meidän omia juttuja. Emäntäkin iloitsee isännän lomasta, se luetteli tänään meille asioita mitä mun pitää isännän kanssa tehdä vielä ennen joulua.

 

Emännän tekemällä Työlistalla oli jouluruokien hankinta, joulusiivous, joulukoristeiden hakeminen tallista ja kaikkea muutakin jouluun liittyvää. Vähän meitsi jo säikähti että mikäs äijien loma se tuollainen on kun kuulostaa enemmän työleirin lukujärjestykseltä.

 

Hetken jo ehdin huolestua työmäärästä mutta kun emäntä meni tänään juoksulenkille niin isäntä kertoi meitsille sen oman tekemän joulunalus-lukujärjestyksen. Siihen kuului pitkään nukkumista, paljon huikopaloja, päivätirsat, pari ulkolenkkiä ja Games of Thronesin kolme tuotantokautta uusintana. Tämä isännän lukujärjestys tuntui paljon järkevämmältä ja sopivalta lomalaisille.

Voidaan me ehkä roskapussi viedä joku päivä....paitsi jo emäntä sattuu ehtimään ensin.

 

Tänään tuli lunta ja se sai mielen iloiseksi koko perheellä. Lähdettiin päivälenkille koko porukalla,  nauttimaan lumisista maisemista.

 

 

"Aamu alkoi rauhallisesti, kukaan ei ehtinyt petata petiä ja pääsinkin heti aamupalan jälkeen takaisin lakanoihin"

 



"Heräsin kun emäntä huuteli Neroo Neroo missä olet....et kai ole lakanoihin mennyt ! Noooo mitäpä siihen nyt enää kannattaa kommentoida..."



 

 

"Neroooo nyt lähdetään lenkille ! Tässä vaiheessa se mun sijainti sitten paljastui kun pomppasin suoraan lakanoista hihnan päähän. Kaverini näätä jäi vielä lepäilemään"

"Lunta, lunta !!!!"

 



"Meitsille sopiva keli maastoutumiseen. Löydättekö kuvasta mut ?!"



"Kotimatkalla löysin lumen alta kepukan, mun aistit ei petä vaikka on rankka talvikeli, ainakin puolitoista senttiä lunta"

"Mulla tippu kepukka suusta ja alko naurattamaan kun emäntä sanoi isännälle, että onpas kiva tulla sitten töistä kotia tiistaina kun kaikki joulusiivoukset ym. on kerrankin valmiiksi tehty. Se ei selvästikään tiennyt vielä isännän ja meitsin loma-lukujärjestyksestä"

Kiireen keskellä

Hei vaan kamut pitkästä aikaa. Meitsi on ollut tämän viikon blogi-tauolla ja ihan vasten omaa tahtoani. Mulla kun ei edelleenkään ole omaa läppäriä ja kameraa niin joudun turvautumaan emäntään mun blogipäivityksissä. Se on toitottanut koko viikon että joulukiireet pukkaa ja ei ole ehtinyt kertoa mun kuulumisia. Mitä lie tuollaiset joulukiireet, sitä tässä on tullut viikon kuluessa mietittyä.  Joo kyllä meitsi tietää että Joulu on ensi viikolla mutta ne joulukiireet on vielä hieman mysteeri.

 

Kohokohta tällä viikolla oli isännän flunssa. Se joutui olemaan yhden päivän sairasvuoteella kotona, meitsin vieressä. Meillä oli tosi kiva päivä, nukuttiin enimmäkseen. Nyt se selvis viimeistään miten vaativa meitsinkin arki on. Isäntä säikähti kesken päiväunien mun haukuntaa. Kyseli että mitäs se Nero haukkuu sängyssä maaten, ethän edes näe lakanoiden keskeltä ulos eikä mitään ääniäkään kuulunut. No herranenaika, tuohan se pointti just on ammattivahtikoiralla. Ei tällä kylillä mitään koskaan tapahdu mutta hoidan tunnollisesti virkani ja kerran tunnissa haukahdan sängyn pohjalta. Jos nyt joku rosmo olisi suunnitellut tulevansa meidän piimät ja jäätelöt hakemaan niin varmaan muuttaa suunnitelmaa kun kuulee mun möreän haukahduksen. Ei mun kannata ikkunasta kurkata, sehän näkis heti että mun häntä heiluu 'tervetuloa'-asennossa. Meitsi ei vaan pysty peittelemään innostusta..jokainen uusi ihmistuttavuus voi olla uusi rapsuttaja ! Näistä edellämainituista faktoista johtuen meitsi on saanut uuden lempinimen. Nero alias Lakanavahti !

 

Niistä Joulukiireistä vielä sen verran että olis mukava kuulla mitä se sana tarkoittaa teidän huushollissa ? Mun emäntä tulee töistä, vie meitsin lenkille....sen jälkeen rojahtaa tv-tuolille ruokalautasen kanssa ja tuhahtelee leijonanluola kandidaateille. Kiirettä tosiaan pukkaa...kun klo 21 pitää ehtiä jo nukkumaan. Olihan tuossa männä viikolla tietty se joulukorttirumba. Meitsillä on jo neljäs joulunalus-ruuhka-vuosi. Tiedossa on...ne osoitteet vaan on aina hukassa kun kortti-rumba on kiireisimmillään. Siinä sitten soitellaan ja laitellaan viestiä sukulaisille..kysellään osoitteita ja ollaan tarkkana että Eila-tädiltä ei kysytä sen omaa osoitetta vaan Malla-tädin. Sitten kun Malla-tädin osoite on kortissa niin viesti Malla-tädille että kerrotko Eilan osoitteen kun just nyt ei satu löytymään. Kiirettä pukkaa.

 

Kiireistä puheen ollen niin emännällä on ollut aika paljon juhlia tässä joulunalusaikana. Ensin oli ne kotona pidetyt pikkujoulut viikko sitten ja eilen oli taas menossa ystävien kanssa pääkaupunkikierrokselle. Kuulemma alan paras kerma, siis sen alan missä se on työskennellyt vuosikymmenet. Parhaat työkaverit vuosien varrelta, sellaisia toimistoystäviä.Tässä on vielä sellainen lisäbonus emännälle...sen lapsi, se Tytär nimeltään, on ollut nuorena samoissa toimistohommissa ja sen takia edelleen myös näissä tapaamisissa mukana. Eilen oli taas joulukiireet tapissaan kun emäntä tuli töistä ja tunnissa piti olla jo city-vaatteet vaihdettu ja tukka kiharalla.

 

Isännän kanssa lähdettiin emäntää kuskaamaan Helsingin sykkeeseen. Meitsi ei hirveesti tykännyt niistä kaupungin valoista ja jatkuvista jarrutuksista. Otsaluu osui monta kertaa siihen kehikkoon mikä erottaa autossa takapenkit ja meitsin takatilan yksiön. Emäntä saatiin ystävien luokse ja isännän kanssa suunnistettiin kotiin viettämään äijien iltaa. Kyllä me herkuteltiinkin...ja gladiaattorit taisteli tv:ssä. Ei tarvinnut katsella romanttista draamaa ja teeskennellä pysyvänsä hereillä. Äijien ilta, näitä lisää !

 

Emäntä saapui puheliaana ystävä-tapaamisesta...ja ei se kysellyt halutaanko herätä kesken unien...alkoi kertaamaan illan tapahtumia ja näytti kuvia mitä oli illan aikana ladattu naamakirjaan. Kovasti nauratti....siis emäntää !

 

Aamulla meitsi heräsi siihen kun emäntä puhui Tyttären kanssa puhelimessa ja puhuivat niistä edellisen illan ladatuista kuvista. Emäntä pyysi Tytärtä deletoimaan jotain selfie-juttuja..kuulemma valaistus teki tepposia ja sai emännän näyttämään....liian hilpeältä.

 

 

 

"Emännällä oli lauantainakin joulukiireitä...ei se ehtinyt leikkimään kun joku mäkäräinen vei sen huomion ja energiat"




"Kato nyt emäntä....kumpi on tärkeempää, mäkäräisen hiihdot vai meitsin lelu-esittelyt !"

"Ehtihän se emäntä onneksi kesken joulunaluskiireiden myös lenkille meitsin lempimaastoon. Kato mamma, meitsi osaa marssia !"



"Tuoksuu niin hyvälle.....mutta kuka pystyy merkkaamaan näin korkealle !? Olisko Petteri Punakuonon avovaimo ?"



"Kiireistä puheenollen....mullakin on kiire seuraavalle hajulle !"




"Jaahas....tämä kaveri on juonut liian vähän vettä....väkevät tuoksut ei ole cool"

"Joulukiireet....plääh.....meitsillä kaikki päivät on yhtä kiireettömiä...pysyy pulssi ja verenpaineet vakiona, suosittelen Kiireetöntä Joulualusaikaa"

Biletystä

 

Meidän talossa vietettiin lauantaina pikkujouluja. Isäntäväki oli kutsunut joukon ystäviään kylään ja meitsikin sai kutsua yhden kaverin. En kyllä ymmärrä millä laskukaavalla se vieraslista tehtiin koska meitsin kaveri vastasi 15 ihmistä. Voin mä jotenkin sen ymmärtää etten saanut 15 koirakamua kutsua mutta että yhden....No emäntä perusteli sitä sillä ettei meitsi olis muka osannut valita 15 parasta kaveria, kuulemma oli helpompi valita vain yksi. Jäi vaan mietityttämään että olisko ollut reilua jos isäntäväkikin olis kutsunut kumpainenkin vain yhden ystävän...sitten meitä olisi ollut 2 koiraa ja 4 ihmistä, ihan hyvät bileet niistäkin olis tullut.

 

Meitsi valitsi omaan lyhyeen kutsuvieraslistaan Taran. Pitihän narttukauneuttakin olla edustettuna pikkujouluissa. Valmistelut pikkujouluihin alkoi jo perjantaina. Imuri ulvoi koko illan ja emäntä riehui ympäri taloa pölyrätti kädessä, siinä vapaassa kädessä oli  punaviinilasi.

Osoitti taas monitalentin taitonsa kun pystyi siinä samalla huutelemaan vielä isännällekin ohjeita. Näköjään kauppareissu olisi isännän vastuulla koska se kirjoitteli listaa sitä mukaa kun emäntä huuteli tuotteita. Tiesin jo kokemuksesta että se kauppalistan teko on haastavaa koska emäntä luettelee tuotteita aina per ruokalaji ja isäntä suostuu kirjaamaan ylös vain siinä järjestyksessä miten ne tuotteet on sijoitettu tuttuun lähikauppaan. Tässä esimerkkinä kaksi eri tapaa kirjata tuotteet salaattia varten kauppalistaan: a) Emännän ohjeet: vihersalaatti, tomaatteja, rucolaa, halloumijuustoa, pinjansiemeniä. b) Isännän kauppalista: vihersalaatti, tomaatteja, rucolaa, perunoita, satsumoita, viinirypäleitä. Halloumijuusto kirjataan listaan vasta kun tullaan juusto-osaston tuotteiden kohdalle ja pinjansiemenet pääsee listalle mausteosaston kohdalle.

Kauppalista tehdään siis välillä hieman kireässä ilmapiirissä kun emäntä ei enää muista onko salaattiin tarvittavat pinjansiemenet jo listalla vai  pitääkö muistaa mainita uudelleen sitten kun kirjataan mausteosaston tuotteita.

 

Meitsi jaksoi ottaa lauantaina ensimmäiset vieraat tunteella vastaan, josta sitten tulikin toruja emännältä. Onneksi olivat ennestään tuttuja niin tiesivät että se on bulldogin rakkautta kun etutassut tuntuu rintakehällä ja pusun jäljet näkyy naamalla tai paidalla.  Meitsi ei jaksanut kaikkia vieraita ottaa yhtä lämpimästi vastaan, voi olla että se emännän kädessä oleva keltainen vesisuihkupullo vaikutti tunnelmaan. No toivottavasti vieraat ei loukkaantuneet vaikken jaksanut kaikkia pusutella eteisessä.

 

 

"Tara valtasi heti sohvapaikan ja se ón niin ovela että otti käsilaukun vartijan pestin niin kukaan ei hätistänyt sitä lattialle"

 

"Meitsi ei mahtunut sohvalle mutta raahasin pedin sellaiseen paikkaan että rapsutusten määrä olisi illan aikana vakio. Se oli hyvä plääni koska koko ajan joku meni siitä ohi ja pysähtyi juttelemaan ja rapsuttelemaan. Samalla säilyi katsekontakti Taraan siellä sohvalla, olisin mennyt itse sen hätistämään pois jos kaikki rapsutukset olisi menneet sohvanvaltaajalle"

"Pikkutunneilla kun Tarakin oli jo lähetenyt kotiin, asettauduin music corneriin. Väsy se tulee bulldogillakin vaikka olis kuinka pikkujoulut, ihan vaan koiranunta nukuin niin kauan kuin viimeinenkin vieras tanssahteli ja viimein pörähti taksiin. Emäntä muuten nukahti jo ennen kuin kuin viimeiset vieraat kotiutui. Se oli tossa mun vieressä ja valitteli että niskat tuli kipeeksi kun pää oli huonossa asennossa istuallaan nukkuessa"

"Nyt ollaan jo sunnuntaissa. Meitsi joutu odottamaan aamupalaa tosi pitkään. Näettekö nyt, kuvassa on selkeesti riutuneen ja laihtuneen näköinen bulldoggi kun vasta aamukymmeneltä nappulat ja piimä tarjoiltiin"

Työläisen elämää

Emännällä on ensimmäinen työviikko takana. Päivärytmit meni ihan kuperkeikkaa. Sillä tuli hurjan kiire rytmi ja meikäläisellä alkoi seesteisempi kausi. Se ensimmäinen aamu kun emäntä lähti töihin oli aika tunteellinen. Se oli jo täysissä toimistopukimissa ja käsilaukku kädessä kun tuli vielä moikkaamaan meitsiä makkarin sängylle. Tiedätte blogikamut kyllä sen äänenvireen kun emännillä on huono omatunto. Meitsikin huomasi heti kun se alkoi puhumaan että nyt tuntee tunnontuskia, eikä syyttä...olihan se jättämässä meitsin oman onnensa nojaan pitkiksi päiviksi.

*Voi Nelo Nelo....iso jätkä....mami lähtee nyt töihin...hyvin täällä pärjäät...saa kaivautua lakanoihin jos huvittaa* Sitten sieltä alkoi satelemaan turpapusuja ja rapsutuksia. Se ei vaan ottanut huomioon että rapsutti samalla kädellä missä oli toimistolaukku niin se kolahteli meitsin lapaluihin. Ei se sattunut mutta pikkasen ärsytti kuitenkin. *Nelo Nelo....keittiön kupissa on vettä ja tuosta ikkunasta taas katselet kylätielle niin on jotain ohjelmaa*

Meitsillä tuli mieleen että pitäiskö antaa emännän kärsiä tunnontuskista ja makoilisin vaan flegmaattisena päiväpeiton päällä. En kuitenkaan raaskinut kun huomasin että johan sillä oli noppa silmäkulmassa ja kohta sillä olisi puoli naamaa siinä mustassa mitä se laittaa ripsiin. Meitsi päätti antaa vastakaikua sen leperryksiin ja punkesin itseni istumaan. Nojauduin emäntää vasten ja annoin pusun. Ei mennyt vissiin ihan putkeen koska emäntä alkoi kirkumaan *Nero nyt kuolasit mun mustan paidan ja mun hame on täynnä sun karvoja !*

Kerkesi se kuitenkin ajoissa sinne toimistolle ekana päivänä vaikka aika kiireellä se tuossa korkkareissaan kipitti kostea pyyhe ja teippiharja kädessään. Ottipa opikseen ja muina aamuina on hoitanut lähtötervehdykset ja pusut ennen toimistovaatteiden pukemista.

Saanko pyytää kamut, älkää kertoko mun emännälle mutta parasta sen työhön menosssa on ollut sen tekemät lounaseväät. Lastailee muovikassiin salaattitarvikkeet ja kiireen keskellä eväistä tippuu aina osa keittiön lattialle. Eihän meitsi hirveesti niistä vihreistä tykkää mutta ne kinkku- ja kanasuikaleet on olleet kivaa vaihtelua mun aamiaisen jälkeiseen huikopalaan.





"Emännällä on huono omatunto töihin menosta...ja meitsi on kaapannut kotona vallan ! Meitsi on kingi...meitsi on kingi !"



"Jaahas...tuli häätö sohvalta...miten olis pienet huikopalat ja rapsutukset kun olen näin viaton bulldoggi"

Kake pistää paremmaksi

Eilen kerroinkin, että sain Rovaniemen Kakelta Joulutervehdyksen mutta Kake oli nukahtanut sohvalle kesken kuvausten niin jäi kaikki joulu-rekvisiitta laittamatta. Kuvasta erottui varmuudella vain sohva ja kirsu. Ajatushan se on kuitenkin tärkein ja olin niin otettu kun Kake muisti meitsiä ennen Joulun pyhiä.

 

Meillä on Kaken kanssa ollut tosi kivoja seikkailuja. Kake on meistä maltillisempi ja osaa katsoa luonnon merkeistä minne pitää suunnistaa. Meitsi on kuulemma se touhottaja ja Kaken mielestä välillä yli-innokas. Silti ollaan aina tultu tosi hyvin toimeen, mitä nyt Kake antaa mulle välillä hellällä tassulla opetusta.

 

Siitä mun eilisestä veljellisestä naljailusta, kun se oli nukahtanut kesken joulutervehdyksen, olikin Kakella jäänyt hiemaan hampaankoloon. Mitä nyt vähän kettuilin kuvassa...possunkorva suussa ja Kaken mielestä liian leso ilme naamalla.

 

Tänään sainkin Kakelta yllättäen ihan uuden Joulutervehdyksen ja vielä kahdella kuvalla !

Viesti Kakelta alkoi näin:

"Tässä sulle etelän bulldoggi joulutervehdystä rekvisiitan kanssa niin ei aina tarvii sitten naljailla että nukahdin kesken joulu-askartelun"

 

 

 

"Nero vink vink ...napapiirin Joulupukki on se ainut aito. Se on muuten mun hyvä tuttu ja Petteri on mun kaveri"

"Tässä vielä napapiiri iltahämärissä, ei tarvii olla edes possunkorvaa suussa tehostamaan joulutunnelmaa kun on niin jouluiset maisemat. Parhain Jouluterveisin kaverisi Kake"

 

"Nyt ei ollut meitsillä mitään kuittailtavaa, Kaken tervehdys ja kuvat oli niin Jouluisia.
 

"Sitä vaan Kake että kerro Joulupukille terveisiä että sulla on etelässä kaveri nimeltä Nero ja se on vielä ihan pentu niin tarvitsee paljon pehmoleluja. Kiitos Kake ja otetaan Petteri mukaan meidän lenkki-rinkiin kun tuun sinne"




Suomi 97 v.

 

 

Hyvää Itsenäisyyspäivää lukijoille, blogi-kamuille ja läheisilleen !

 

Rovaniemen Kaken Joulutervehdys

Auringosta ei tietoakaan eilisen jälkeen. Tuhnukelit palasi ja mieliala oli sen mukainen iltapäivään saakka, semmonen alavireinen. En nyt tee suurempaa numeroa enää siitä mutta tämä päivähän oli myös meitsin ja emännän viimeinen arkivapaa kun se aloittaa maanantaina sen uuden haasteen.

 

Juuri kun meitsi katseli haikeana iltahämärää ikkunasta ja harmitteli että nyt se vähäinenkin päivänvalo himmenee ja kaikki on ulkona ihan mustaa niin emännän kännykkä kilahti. Emännän ääni oli taas isoilla desibeleillä kun se kailotti puhelimen ääreltä *Neroooo sulle on tullut Rovaniemeltä viesti !*

 

Mitä mitä....kuka...miksi....mulleko....viestitin naamallani emännälle...niin se vihdoin paljasti että mun kaverilta, Rovaniemen Kakelta on tullut Joulutervehdys ! Voi mikä iloinen uutinen tähän harmaaseen päivään !

Jännityksellä odotin että emäntä kertoo viestin sisällön ja jos Kake on laittanut kuvakortin niin pitäähän sekin meitsin nähdä.

 

Emännällä oli muka kiire saada kaikki kolme litraa jäätelöä pakkaseen, oli juuri käynyt ostamassa itselleen ja isännälle viikonloppuherkut.  Siinä tovin odotellessa ehdin jo mielessäni miettiä että Kake kun on sieltä Joulupukin naapurista niin varmaan on tehnyt hienon joulutervehdyksen meitsille. Kake joulupipo päässä, istuu valkealla hangella ja monta joulupaperiin käärittyä herkkupalaa ympärillään. Taustalla Petteri Punakuono syö heinää ja Joulupukki valmistelee tonttujen kanssa kaikkien toivelahjoja.

 

"Niinkuin näkyy niin harmaata oli jo iltapäivällä meidän kylillä. Yritä nyt siinä riemusta ratketa. Onneksi sitten tulikin se Kaken Joulutervehdys ! Alla se sitten on teillekin luettavaksi"

 

"Moro Nero, terkut Rovaniemeltä. Mun piti laittaa sulle jouluinen tervehdys ja kaikki rekvisiitta oli jo valmiina. Harmin paikka mutta nukahdin siinä tohinassa. Iloista Joulua kuitenkin ja toivottavasti nähdään heti alkuvuodesta. P.S. Täällä on näkynyt uusia ja söpöjä narttuja meidän vakioreitillä, olisi kiva josset sitten täällä yritä kaikki haalia itsellesi."

Pyysin emäntää lähettämään Kakelle oman joulutervehdykseni ja se oli seuraavanlainen: "Kiitos paljon  Kake joulutervehdyksestä. Itse pysyin hereillä tätä viestiä puuhatessa. Hyvää Joulua Kake, niinkuin näet mulla on jo joulupossu korkattu. P.S. En yritä haalia kaikkia söpöjä narttuja siellä Rovaniemellä, mitenkäs ne mun aikaisemmin haalimat...ole kiltti älä niitä sillä aikaa vokottele"



 

Ihmeellinen sääilmiö

Tänään saatiin Vantaalla nauttia aurinkoisesta päivästä. Otettiin emännän kanssa siitä ilo irti. Ihmiset voivottelee kun ei ole aurinkoa näkynyt montaa minuuttia kuukauden sisällä. Tunteet ne on bulldogillakin, se harmaa tuhnukeli on välillä harmittanut ja sitten on pitänyt pyytää emännältä lohturuokaa. Meillä on molemmilla paino noussut, meitsillä kiristää panta ja emännällä tuulihousun vyötärö vaikka onkin sellaset resorit jotka venyy.

 

Meitsistä kyllä huomaa kun harmittaa, suupielet roikkuu alaspäin enemmän kuin tavallisesti. Sama se on emännälläkin, joskus tuntuu että sen koko naama roikkuu. Laittaa sitten jotain voidetta ja luulee että kohta on suupielet ja poskinahkat pinkeenä.

 

Tällainen yksikin aurinkoinen päivä auttaa tosi paljon, itsekin huomasin että piristyin lenkillä ja nousin päivätirsoilta minuutin aikaisemmin. Emäntäkin oli iloisella päällä, ei tarvinnut lohturuokaa. Tai oikeastaan se vain kutsui samojen herkkumäärien syömistä ilosyömiseksi.

 

Tässä pieni yhteenveto mitä meitsi on puuhaillut tänä aurinkoisena päivänä.

 

 

 

"Kiva patsastella kalliolla aurinkoisena päivänä eikä ole minnekään kiire"

"Esteetkin ylittyy kevyemmin kun on auringosta johtuen kevyt mieli"

"Lisää patsastelua, järvikin on auringon säteistä sulanut. Menisin vaikka uimaan jos emäntä antais luvan"

"Kyläraitilla tutustuin 4 kuukautta vanhaan Roopeen. Tervetuloa Roope mun reviireille, tule kyselemään jos askarruttaa joku asia näillä reiteillä"

"Noh Roope meitsi kyllä hoksasi vanhempana kollegana että olet poika...mutta kiitos tarkemmasta esittelystä"

"Järvenranta on ihan must niin kauan kunnes lumi tulee ja reitit sulkeutuu. Meitsin ajatus laukkasi villisti näin kauniin näyn edessä....tuli mieleen että mitähän huikopalaa sitä on tarjolla lenkin jälkeen"

"Meitsin takapihalla tänään auringonlaskun aikaan. Olisin tullut kuvaan mutta emäntä ei onnistunut nostamaan mua puun oksalle"

Lahjontaa

Muutama päivä on kulunut emännän shokki-uutisesta, siis siitä että se on löytänyt uusia haasteita ja menee töihin ensi viikolla. Meitsi on aika hyvin jo toipunut uutisesta vaikka tiedossa on että päiväsaikaan tulee kotona olemaan vain meitsi itse. Ei ole päivävirikkeitä ei päivähuikopaloja mutta yritän ajatella asian niin että ne on vaan pidemmät päivätirsat kunnes isäntäväki palaa töistä.

 

Oli siitä meitsin uutisen jälkeisestä mielenosoituksesta kyllä hyötyä. Turpa rullalla kun käyskentelin pari päivää niin johan alkoi lahjuksia tulemaan. Onneksi on vielä monta päivää ennenkuin se emäntä menee töihin niin meinaan ottaa kaiken ilon irti ja lahjukset vastaan.

 

 

"Meitsi sai tänään uuden lelun. Se on härän pää joka osaa vinkua. Meitsi luuli että härät mylvii"

 

"Emäntä vei mut päivälenkilla katsomaan kissaa. Ei päästänyt mua nuuhkimaan mutta kiva oli tutustua näin etänäkin. Se huuteli mulle nimensäkin mutten ymmärtänyt kun en ole opetellut puhumaan kissaa"

"Tänään oltiin myös järven rannalla. Se on mun lempipaikka vaikkei siellä ahvenen sinttejä olekaan näkynyt.

"Virikkeitä riitti tälle päivälle kun sain katsella vielä sorsiakin. Taaskaan mua ei päästetty nuuhkimaan vaikken sorsapaistista edes tykkää"



"Meitsille laitettiin huikopalaa odotellessa kynttilälämmitys. En valita, kivalta se turkkiin tuntui eikä tullut vilu vaikka oli jo verensokeri lähtemässä laskuun"



"Lohturuokaa, kynttilä-huikopala"

"Huikopalan jälkiruoaksi oli mustikkavanukkaan jämät"

"Summa summarum....ei meitsi enää valita vaikka emäntä menee töihin. Se vaan tietää pidempiä päivätirsoja ja enemmän lahjuksia ja etuja. Sori mulla tarttu purkin reunasta vähän mustikkavanukasta kuonon päälle eikä kieli yltänyt lipasemaan. Emäntä sitten putsaa, viimeistään kun seuraavalla kurakelillä meitsi menee lenkin jälkeen suihkuun"

Uutispommi

Nyt on tämä viikko lähtenyt vauhdilla käyntiin ! Aamupäivällä emäntä alkoi hehkuttamaan että nyt on Nero tapahtunut hyviä asioita heti alkuviikosta. Meitsi ekana pähkäili, että nyt se on joko voittanut kakskymppiä ässäarvasta tai postissa tullut plussapisteitä. Olin iltapäivällä unohtanut jo koko hehkutuksen kunnes emäntä tuli autolla jostain. Ovet autossa ja kotona paukahteli tavallistakin kovempaa ja jo eteisestä meitsiä kutsuttin.... koodinimi: *Nero tänne heti mammalla on tärkeetä asiaa*

 

Tullaan taas tähän jo monesti mainittuun asiaan, uskollinen koira tottelee emäntänsä komentoa. Alakertaan lampsin sitä vastaan ja onnistuin juuri ja juuri esittämään tosi innostunutta bulldoggia. Enhän mä mikään tyhmä ole...arvasin heti että nyt tulee luento siitä aamupäivällä kohdanneesta onnenpotkusta.

Siinä se emäntä seisoi posket punasena ja naamalla kaamosajan levein hymy. Ilman mitään ennakkovaroitusta se latasi vasten mun kasvoja *Nero, mami menee viikon päästä töihin !*
Oli kuulemma nyt löytänyt niitä toivottuja uusia haasteita, uudelta toimistolta. Tämä oli tyrmäävä uutinen, ainakin olisi pitänyt olla joku ennakkovaroitus *ei herkille bulldogeille*.

Emännän ilo on mun ilo. Ei se nyt ihan noinkaan mene. Meitsi menettää keskipäivän lenkit,
kello kolmentoista  huikopalan, iltapäivän rapsutukset ja varttia vaille neljän rahkan jämät.
Joo joo mulle luvattiin pidemmät aamulenkit ja iltalenkit....isäntä lomailee joulun aikaan 2,5 viikkoa ja on luvassa kinkusta parhaat palat ja uusia leluja. Lahjontaahan tuo on mutta en laita vastaan. Tämä  on iso elämänmuutos meitsille, ajattelen kuitenkin koko lauman etua.
Onnea nyt vaan emännälle uusiin haasteisiin, meitsi tyytyy muutokseen ja luvattuihin lisäetuihin.

"Otin innolla vastaan uutisen että emäntä lähtee töihin"



"Päivälenkillä emäntä hehkutti uusia haasteitaan ja pyysi poseeraamaan kun aurinkokin paistoi. Ihan innoissaan,  pää pystyssä kohti uusia haasteita...kaikki paitsi meitsi"

"Yleensä tulee toruja kun nousen sohvalle...nyt se emäntä ei edes huomannut vaikka otin päivätorkut kielletyllä paikalla. Millä keinoilla meitsi nyt saa sen huomion..."

"No jos ei kerran huomaa kun ajattelee vaan omia hienoja haasteitaan niin otanpa ilon irti. Harvoin sitä saa sohvalla sekunttia pidempään loikoilla, tästä tulee mun vakituinen päiväpeti kun emäntä on siellä uudella toimistolla"