Biletystä

 

Meidän talossa vietettiin lauantaina pikkujouluja. Isäntäväki oli kutsunut joukon ystäviään kylään ja meitsikin sai kutsua yhden kaverin. En kyllä ymmärrä millä laskukaavalla se vieraslista tehtiin koska meitsin kaveri vastasi 15 ihmistä. Voin mä jotenkin sen ymmärtää etten saanut 15 koirakamua kutsua mutta että yhden....No emäntä perusteli sitä sillä ettei meitsi olis muka osannut valita 15 parasta kaveria, kuulemma oli helpompi valita vain yksi. Jäi vaan mietityttämään että olisko ollut reilua jos isäntäväkikin olis kutsunut kumpainenkin vain yhden ystävän...sitten meitä olisi ollut 2 koiraa ja 4 ihmistä, ihan hyvät bileet niistäkin olis tullut.

 

Meitsi valitsi omaan lyhyeen kutsuvieraslistaan Taran. Pitihän narttukauneuttakin olla edustettuna pikkujouluissa. Valmistelut pikkujouluihin alkoi jo perjantaina. Imuri ulvoi koko illan ja emäntä riehui ympäri taloa pölyrätti kädessä, siinä vapaassa kädessä oli  punaviinilasi.

Osoitti taas monitalentin taitonsa kun pystyi siinä samalla huutelemaan vielä isännällekin ohjeita. Näköjään kauppareissu olisi isännän vastuulla koska se kirjoitteli listaa sitä mukaa kun emäntä huuteli tuotteita. Tiesin jo kokemuksesta että se kauppalistan teko on haastavaa koska emäntä luettelee tuotteita aina per ruokalaji ja isäntä suostuu kirjaamaan ylös vain siinä järjestyksessä miten ne tuotteet on sijoitettu tuttuun lähikauppaan. Tässä esimerkkinä kaksi eri tapaa kirjata tuotteet salaattia varten kauppalistaan: a) Emännän ohjeet: vihersalaatti, tomaatteja, rucolaa, halloumijuustoa, pinjansiemeniä. b) Isännän kauppalista: vihersalaatti, tomaatteja, rucolaa, perunoita, satsumoita, viinirypäleitä. Halloumijuusto kirjataan listaan vasta kun tullaan juusto-osaston tuotteiden kohdalle ja pinjansiemenet pääsee listalle mausteosaston kohdalle.

Kauppalista tehdään siis välillä hieman kireässä ilmapiirissä kun emäntä ei enää muista onko salaattiin tarvittavat pinjansiemenet jo listalla vai  pitääkö muistaa mainita uudelleen sitten kun kirjataan mausteosaston tuotteita.

 

Meitsi jaksoi ottaa lauantaina ensimmäiset vieraat tunteella vastaan, josta sitten tulikin toruja emännältä. Onneksi olivat ennestään tuttuja niin tiesivät että se on bulldogin rakkautta kun etutassut tuntuu rintakehällä ja pusun jäljet näkyy naamalla tai paidalla.  Meitsi ei jaksanut kaikkia vieraita ottaa yhtä lämpimästi vastaan, voi olla että se emännän kädessä oleva keltainen vesisuihkupullo vaikutti tunnelmaan. No toivottavasti vieraat ei loukkaantuneet vaikken jaksanut kaikkia pusutella eteisessä.

 

 

"Tara valtasi heti sohvapaikan ja se ón niin ovela että otti käsilaukun vartijan pestin niin kukaan ei hätistänyt sitä lattialle"

 

"Meitsi ei mahtunut sohvalle mutta raahasin pedin sellaiseen paikkaan että rapsutusten määrä olisi illan aikana vakio. Se oli hyvä plääni koska koko ajan joku meni siitä ohi ja pysähtyi juttelemaan ja rapsuttelemaan. Samalla säilyi katsekontakti Taraan siellä sohvalla, olisin mennyt itse sen hätistämään pois jos kaikki rapsutukset olisi menneet sohvanvaltaajalle"

"Pikkutunneilla kun Tarakin oli jo lähetenyt kotiin, asettauduin music corneriin. Väsy se tulee bulldogillakin vaikka olis kuinka pikkujoulut, ihan vaan koiranunta nukuin niin kauan kuin viimeinenkin vieras tanssahteli ja viimein pörähti taksiin. Emäntä muuten nukahti jo ennen kuin kuin viimeiset vieraat kotiutui. Se oli tossa mun vieressä ja valitteli että niskat tuli kipeeksi kun pää oli huonossa asennossa istuallaan nukkuessa"

"Nyt ollaan jo sunnuntaissa. Meitsi joutu odottamaan aamupalaa tosi pitkään. Näettekö nyt, kuvassa on selkeesti riutuneen ja laihtuneen näköinen bulldoggi kun vasta aamukymmeneltä nappulat ja piimä tarjoiltiin"