keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Lahjontaa

Muutama päivä on kulunut emännän shokki-uutisesta, siis siitä että se on löytänyt uusia haasteita ja menee töihin ensi viikolla. Meitsi on aika hyvin jo toipunut uutisesta vaikka tiedossa on että päiväsaikaan tulee kotona olemaan vain meitsi itse. Ei ole päivävirikkeitä ei päivähuikopaloja mutta yritän ajatella asian niin että ne on vaan pidemmät päivätirsat kunnes isäntäväki palaa töistä.
 
Oli siitä meitsin uutisen jälkeisestä mielenosoituksesta kyllä hyötyä. Turpa rullalla kun käyskentelin pari päivää niin johan alkoi lahjuksia tulemaan. Onneksi on vielä monta päivää ennenkuin se emäntä menee töihin niin meinaan ottaa kaiken ilon irti ja lahjukset vastaan.
 
 
"Meitsi sai tänään uuden lelun. Se on härän pää joka osaa vinkua. Meitsi luuli että härät mylvii"
 

"Emäntä vei mut päivälenkilla katsomaan kissaa. Ei päästänyt mua nuuhkimaan mutta kiva oli tutustua näin etänäkin. Se huuteli mulle nimensäkin mutten ymmärtänyt kun en ole opetellut puhumaan kissaa"

"Tänään oltiin myös järven rannalla. Se on mun lempipaikka vaikkei siellä ahvenen sinttejä olekaan näkynyt.

"Virikkeitä riitti tälle päivälle kun sain katsella vielä sorsiakin. Taaskaan mua ei päästetty nuuhkimaan vaikken sorsapaistista edes tykkää"


"Meitsille laitettiin huikopalaa odotellessa kynttilälämmitys. En valita, kivalta se turkkiin tuntui eikä tullut vilu vaikka oli jo verensokeri lähtemässä laskuun"


"Lohturuokaa, kynttilä-huikopala"


"Huikopalan jälkiruoaksi oli mustikkavanukkaan jämät"

"Summa summarum....ei meitsi enää valita vaikka emäntä menee töihin. Se vaan tietää pidempiä päivätirsoja ja enemmän lahjuksia ja etuja. Sori mulla tarttu purkin reunasta vähän mustikkavanukasta kuonon päälle eikä kieli yltänyt lipasemaan. Emäntä sitten putsaa, viimeistään kun seuraavalla kurakelillä meitsi menee lenkin jälkeen suihkuun"

6 kommenttia:

  1. Viime vuonna minä yritin aloittaa kissankielen kurssin lyhyen oppimäärän, mutta totesin siinä olevan liikaa ässhshssiä ja sylkeä ja sihinää. Ei erityisen koiramaista! Jätin kurssin sikseen. Pikaiseen kuonokosketukseen olen kissan kassa kerran päässyt. Pian 20v katti käänsi mulle peräpäänsä ja lampsi makuuhuoneeseen. Pistäydyin kummitätini luona koeluontoisesti. Ällistyttiin kaikki, kun tappelua ei tullutkaan. Ei olla uusittu vierailua. Kunnioitetaan vanhan kissan yksityisyyttä.
    Tuo kuva, jossa katselet sorsia on mestarilaukaus. Hyvin tasapainoinen ja kaunis kuva.

    Hienosti suhtaudut tulevaan elämäntilanteeseen, kun mamma lähtee tienaamaan koiranherkkurahoja. Kyllä sinä tilanteesta osaat ottaa hyödyt! Hyvä Nero!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa Parek että annoit kissan mennä rauhassa makuuhuoneeseen, ettei tarvinnut kummankaan sähistä :)
      Ilo irti lisähemmottelusta, se on mun tuleva slogani kun emäntä on töissä.
      t. Nero

      Poista
  2. Johan minä arvasin että ruppee tulemaan lahjusta ja herkkuva :) Emännän huono omatunto on sittä hyvä asija koeralle :D
    Pitäsköhän minun ehottee äetille että vetäs ihtesä jonnehhii työmualle... jos vaekka mullehhii ruppees irtoomaa nuita herkkuja sammaammallii :) Vaekkee sitä kyllä ennee kukkaa huoli. Eekä tuosta kampurasta mihinkää oeskaa. Sullon toesta ku on nuorj ja simpsakka emäntä.
    Parempi seon kuule että jätät nuo kissit ihavvuan kahtelu ettäesyyvvelle. Niillon kuulema meleko terävät kynnet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä nuo herkut sullakaan Iivari näytä kortilla olevan, aika useassa kuvassa on ollut jonkin sortin putkiluu :)
      Hyvä kun varoitit noista kissan kynsistä, taidan lopettaa kaveeramisen niiden kanssa heti alkuunsa :)
      t. Nero

      Poista
  3. Kyä teitsillä on kuiteskin melkoset kissanpäivät. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehe, ei kai siinä ole se vaara että alkaa näyttää kissalta ?
      Eipä silti kissat on upean näköisiä mutta meitsille sopii paremmin koiran naama.
      t. Nero

      Poista